Tietämättömyys yhdistettynä paremman elämän tavoitteluun on usein ihmiskaupan uhriksi päätymisen taustalla, kertoo nigerialainen ihmiskauppa-asiantuntija Mohammad Babandede. Hän lisäisi kansainvälistä yhteistyötä ihmiskaupan vähentämiseksi.
Nigeriassa ihmiskaupan uhreja painostetaan perinteisen juju-uskomuksen keinoin, Mohammad Babandede kertoo
Suomessa vieraillut Mohammad Babandede on Nigerian ihmiskaupan vastaisen järjestön NAPTIPin tutkintajohtaja. Järjestö perustettiin vuonna 2003, jolloin Nigeria kriminalisoi ihmiskaupan. Se tutkii ihmiskauppatapauksia, asettaa rikollisia syytteeseen, suojelee ja kuntouttaa uhreja sekä valistaa ja tiedottaa ihmiskaupan vaaroista.
"Haluan uskoa, että ihmiskauppa vähenee, sillä tietoisuuskin on lisääntynyt", Babandede sanoo.
Hänen mukaansa nigerialaisen ihmiskaupan taustalla ovat usein köyhyys, ahneus ja niitä pahentava tietämättömyys. Nigeria on rikas öljymaa, joka voisi tuottaa ruokaa koko Länsi-Afrikan tarpeisiin. Käytännössä yli puolet maan asukkaista elää kuitenkin alle 1,25 dollarilla päivässä, millä on suuri vaikutus myös ihmiskaupan yleisyyteen.
"Resurssit eivät jakaudu tasaisesti heikon hallinnon vuoksi. Köyhimmille ei ole sosiaalipalveluja. Kun mahdollisuuksia ei ole, ihmiset löytävät muita vaihtoehtoja", Babandede kuvailee.
Toisinaan perheet jopa myyvät omaisuutensa päästäkseen Eurooppaan etsimään parempaa elämää. Siellä heistä voi tulla ihmiskaupan uhreja, kun kuvitelmat eivät toteudukaan.
Erityisen tärkeä tekijä ihmiskaupassa on tietämättömyys, joka johtuu esimerkiksi lukutaidottomuudesta. Babandede kertoo, että usein uhreille uskotellaan heidän pääsevän töihin vaikkapa kampaamoon tai markettiin. He päätyvät prostituoiduiksi, koska eivät tiedä, ettei kielitaidoton voi Euroopassa työskennellä kaupassa tai etteivät eurooppalaisnaiset laita hiuksiaan samalla tavalla kuin nigerialaiset.
Yksi nigerialaisen ihmiskaupan erikoisista piirteistä on hiukan voodoota muistuttavan perinteisen juju-uskomuksen käyttäminen uhrien painostamiseen. Uhrit saatetaan pakottaa vannomaan juju-papin edessä vala, jonka mukaan he lupaavat olla lojaaleja ihmiskauppiaille. Uhreilta otetaan vakuudeksi esimerkiksi sormenkynsi, hius, karva tai verta.
"Se on symboli: voit mennä minne tahansa, mutta minulla on osa ruumiistasi ja jos käyttäydyt huonosti, voin tappaa sinut. Tytöt uskovat sen, ja se auttaa heidän kontrolloinnissaan", Babandede sanoo.
Nigeria on Afrikan suurin ihmiskaupan lähtömaa. Yleensä uhrit ovat nuoria naisia, jotka pakotetaan Eurooppaan seksityöhön. Yleisiä kohdemaita ovat Espanja ja Italia. Nigerialaisuhrien lukumäärää on vaikea arvioida. Joskus on puhuttu viisinumeroisesta luvusta, mutta Babandede ei pane paljon painoa numeroille.
"Arviot uhrimääristä ovat yleensä paremminkin arvauksia. Ollakseen huolissaan ihmisoikeusasioista ei tarvitse katsoa lukuja. Yksikin tapaus on ongelma – ja tapauksia on paljon enemmän kuin yksi."
Käytännössä ihmiskaupan yleisyydestä kertovat esimerkiksi huolestuttavan suuri nigerialaisten prostituoitujen määrä Italiassa sekä ihmiskaupan näkyvyys Nigerian sisälläkin.
Babandeden edustama NAPTIP-järjestö on vuosien 2004 ja 2008 välillä auttanut tai kuntouttanut noin 3 000:a naista ja pelastanut vielä useampia. Niin pelastettujen kuin syytettyjenkin määrä on jatkuvasti kasvanut.
"Se ei välttämättä tarkoita sitä, että ihmiskauppa olisi lisääntynyt, vaan se on merkki sitoutumisesta lain toteuttamiseen", Babandene sanoo.
Vaikka Nigeria on ottanut suuria askeleita ihmiskaupan torjunnassa, ilman kansainvälistä yhteistyötä ihmiskauppa ei katoa.
"Pelkkä rankaiseminen ei riitä, vaan maiden on tehtävä yhteistyötä myös uhrien tukemisessa ja heidän sopeuttamisessaan yhteiskuntaan", Babandede sanoo.
Tänä vuonna Nigeria on aloittanut yhteistyön Suomen kanssa. Presidentti Tarja Halonen tapasi ihmiskaupan uhreja kevään Nigerian-vierailullaan, ja Suomen hallitus on lahjoittanut 820 000 euroa ihmiskaupan torjuntaan Nigeriassa ja sen naapurimaissa.
"Suomi on tullut lyhyessä ajassa pitkän tien. Nigeria on strategisesti tärkeä maa Afrikassa, joten Suomen tuki osoittaa myös sitoutumista Afrikkaan", Babandede kehuu.
Hän muistuttaa, että vaikka Suomessa ei ole ehkä paljon ihmiskauppaa, se voi olla kauttakulkumaa esimerkiksi ilmatilansa avulla. "Suomi ei ole eristyksissä."
Teija Laakso / maailma.net
Nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
