Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Abuja: Maatietoa: Ghana

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Abuja

9 Iro Dan Musa Street, Asokoro, Abuja, Nigeria
Viisumit ja oleskeluluvat: +234 (0) 81 7245 46 44 (ma-to, klo 13-16)
Viisumit ja oleskeluluvat, sähköposti: visa.aba@formin.fi
Muut asiat: +234 (0) 803 785 1150 (virka-aikana)
S-posti: sanomat.aba@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Ghana

Ghanan kartta

Ghana itsenäistyi Isosta-Britanniasta vuonna 1957 ja oli siten ensimmäinen eurooppalaisesta siirtomaahallinnosta itsenäistynyt Saharan eteläpuolinen valtio.


Viime vuosikymmeninä Ghana on noussut afrikkalaisen talousreformin ja demokratian mallivaltioksi. Itsenäistyneen Ghanan tie demokratiaan ei kuitenkaan ole ollut alusta pitäen sileä. Luonnonrikkauksistaan huolimatta itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä Ghana oli korruption ja huonon hallinnon vuoksi köyhä ja myöhemmin myös pahasti velkaantunut. Ghana oli talousromahduksen partaalla 1970-luvun lopulla.


Sisäpoliittinen tilanne


Ghana siirtyi monipuoluejärjestelmään vuonna 1992, ja valtionpäämies on nelivuotiskaudelle valittava presidentti. Tällä hetkellä presidenttinä toimii John Dramani Mahama, joka valittiin heinäkuussa 2012 edellisen presidentin John Atta Millsin kuoleman jälkeen.


Vuoden 2008 presidentinvaaleja kiiteltiin laajalti Afrikan tähän asti demokraattisimmaksi vaaleiksi, vaikka niihin liittyikin ajoittain levottomuuksia ja hallituspuolueen jäseniä kehotettiin boikotoimaan äänestystä. Presidentiksi valittiin John Atta Mills, joka profiloitui sosiaalidemokraatiksi. Millsillä on takanaan pitkä akateeminen ura, minkä vuoksi häntä kutsuttiin lempinimellä "the Prof". Mills on opiskellut lakia Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, ja hän on tehnyt tohtorinväitöksensä verotuksesta ja taloudesta.


Millsin edeltäjä kahden kauden ajan (2001–2007) oli John Kufuor, joka kehitti talouselämää ja sai kansainvälistä mainetta Afrikan Unionin puheenjohtajana. Vuonna 2002 Kufour asetti komission tutkimaan sotilasvallan aikaisia ihmisoikeusrikkomuksia Etelä-Afrikan totuus- ja sovintokomission tapaan. Komissio kuuli todistajina Kufourin lisäksi myös entistä presidenttiä Jerry Rawlingsia.


Ghana on onnistunut välttämään laajamittaisen sisällissodan, mutta 1990-luvun puolivälissä maan pohjoisosassa puhkesi pienimuotoinen etninen kiista maanomistusolosuhteista, joka vaati noin tuhat henkeä. Tilanne rauhoittui, mutta levottomuudet lisääntyivät jälleen vuonna 2002. Maan pohjoisosiin julistettiin kahdeksi vuodeksi hätätila. Levottomuuksia esiintyi uudelleen vuoden 2004 vaalien yhteydessä kahden suurimman puolueen kannattajien välillä. Ghanan poliittiset olot ovat kuitenkin vakaat.


Talous


Ghanan bruttokansantuotteen kasvun oletetaan palautuvan aiemmasta 3,4 prosentista 5,2 prosenttiin vuonna 2016. Odotus perustuu vakaampaan energian tarjontaan sekä öljy-, kaasu- ja maatalouden lisääntyneeseen panokseen.


Kesäkuussa 2007 Ghanan rannikolta löydettiin merkittävä öljyesiintymä. Ghanan ja Norsunluurannikon välille syntyi vuonna 2010 kiistaa merirajasta. Kiista ratkaistiin rauhanomaisesti Kansainvälisen merioikeustuomioistuimen päätöksellä vuonna 2015. Tämän mukaan Ghana saa jatkaa öljyntuotantoa alueella, mutta ei aloittaa uutta tuotantoa.


Ghanan ongelmana on edelleen korkea inflaatio. Inflaatioasteeksi arvioitiin 18,5 prosenttia helmikuussa 2016.


Ulkosuhteet


Ghana on yksi Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) keskeisiä vaikuttajia. Vuosina 2002-2012 ECOWAS:n pääsihteeri oli ghanalainen.


Ghana on myös tärkeä rauhanturvajoukkoja lähettävä maa. Afrikan Unionin (AU) kriisinhallinnan valmiusjoukkoja koulutetaan Kofi Annanin nimeä kantavassa rauhanturvainstituutissa. YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan viettää osaksi eläkepäiviään Ghanassa ja on osallistunut John Kufourin kanssa alueellisten kriisien välitystehtäviin.


Suhteet Euroopan unioniin ja Suomeen


Kauppapoliittisesti Ghana on AKT-maana hyötynyt entisestä Lomé-sopimusjärjestelystä ja sen jälkeen Cotonoun sopimuksesta. EU on tukenut Ghanassa poliittisten olojen vakauttamista, osallistunut valtiollisten vaalien tarkkailuun ja hyväksynyt Ghanalle budjettitukea eri aloille hankerahoituksen lisäksi.


Suomen ja Ghanan kahdenväliset suhteiden kontaktin ovat lisääntyneet Suomen liityttyä EU:hun. Helmikuussa 2016 alivaltiosihteeri Matti Anttonen vieraili Ghanassa yritysvaltuuskunnan kanssa. Mukana valtuuskunnassa oli edustajia cleantechin, tieto- ja viestintäteknologian, koulutuksen ja terveydenhuollon sektoreilta.

Tulosta

Päivitetty 19.10.2016


© Suomen suurlähetystö, Abuja | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot