Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Abuja: Team Finland

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Abuja

9 Iro Dan Musa Street, Asokoro, Abuja, Nigeria
Viisumit ja oleskeluluvat: +234 (0) 81 7245 46 44 (ma-to, klo 13-16)
Viisumit ja oleskeluluvat, sähköposti: visa.aba@formin.fi
Muut asiat: +234 (0) 803 785 1150 (virka-aikana)
S-posti: sanomat.aba@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 27.3.2013

Suomen, Norjan, Itävallan ja Sveitsin Abujan suurlähettiläät vierailivat Port Harcourtissa

Suomen Abujan suurlähettiläs Riitta Korpivaara teki vienninedistämismatkan Nigerian öljyteollisuuden keskukseen Port Harcourtiin yhdessä Norjan, Itävallan ja Sveitsin suurlähettiläiden kanssa 19.-22. maaliskuuta. Port Harcourt on noin 6 miljoonan asukkaan Rivers-osavaltion pääkaupunki. Rivers on osa Niger Deltan aluetta, joka on tunnettu öljyn lisäksi laittomaan ja lailliseen öljyteollisuuteen liittyvistä ympäristötuhoistaan sekä historiassaan vaikkapa Ken Saro-Wiwasta ja Biafran sodasta. Tänään Port Harcourt on huippukiinnostava off-shore –liiketoiminnan ja yhä enemmän myös kaasuteollisuuden kannalta, joita eivät enää hallitse vain kansainväliset öljy-yhtiöt. Suomen suurlähetystö hoiti suurimman osan matkan järjestelyistä, tässä reissun antia.

Olen Suomen Abujan suurlähetystössä CIMO-harjoittelijana ja olin järjestelemässä vierailua sekä myös mukana kaikissa matkan tapahtumissa. Olin vuonna 2011 juuri Port Harcourtissa harjoittelussa AIESEC:in kautta ja kyseessä oli minulle eräänlainen kotiinpaluu.

Riversin osavaltiota, kaikkien Nigerian 36 osavaltion tavoin, johtaa kuvernööri, jonka tapaaminen oli osa suurlähettiläiden korkean tason suhdetoimintaa. Kuvernöörit ovat vaikutusvallaltaan ministerin tasoisia, osavaltioissaan enemmänkin. Vierailun päätarkoitus oli vienninedistäminen – selvittää Nigerian öljy- ja etenkin nousevan kaasusektorin tilaa, luoda kontakteja paikallisiin yrityksiin ja etsiä uusia mahdollisuuksia maidemme yrityksille unohtamatta koulutusvientiä ja alueen kehityksen haasteita.Riversin kuvernööri panostaa voimalla koulutussektorin kehittämiseen.Normaalisti vienninedistämismatkat tehdään Pohjoismaiden kesken, mutta tällä kertaa Ruotsin suurlähettiläs ei päässyt matkalle mukaan. Suomen vienti Nigeriaan on ollut tähän mennessä valitettavan pientä, ja tällaiset VKE-matkat ovat toivottavasti pieniä kehitysaskelia kaupan kasvattamisessa. Suurlähetystö on toistaiseksi keskittynyt Abujan pääkaupunkialueeseen sekä tietenkin Nigerian liiketoiminnan keskuksen Lagosin mahdollisuuksiin. Vienninedistämistä on kuitenkin käytännönkin pakosta vietävä myös valikoiden muihin osavaltioihin. Haasteista huolimatta Nigeriassa on mahdollista saavuttaa oikealla toimintatavalla suuriakin voittoja, ehkä juuri katsomalla myös osavaltioita Abujan ulkopuolella.

Opin nopeasti jo edellisen Nigerian oleskeluni aikana, että täällä aikakäsitys on hieman erilainen kuin Suomessa ja useimmissa muissa länsimaissa, eivätkä asiat suju aina yhtä jouhevasti, kuin olemme tottuneet. Usein paikalliset ovat myöhässä, ja mainitsenkin usein nigerialaisille ystävilleni, että käytetään suomalaista aikaa, ei afrikkalaista. Tätäkin matkaa valmistellessa soiteltiin lukemattomia puheluita ja aikataulua muokattiin jatkuvalla syötöllä. Nigeriassa asioista ei kannata ottaa turhaa stressiä.

Suurlähettiläät koululla kuvernöörin kanssa, vasemmalta oikealle: suurlähettilään puoliso Heikki Välisuo, Suomen suurlähettiläs Riitta Korpivaara, Itävallan suurlähettiläs Joachim Öppinger, Norjan suurlähettiläs Rolf Ree.Suurlähettiläät koululla kuvernöörin kanssa, vasemmalta oikealle: suurlähettilään puoliso Heikki Välisuo, Suomen suurlähettiläs Riitta Korpivaara, Itävallan suurlähettiläs Joachim Öppinger, Norjan suurlähettiläs Rolf Ree.

Erityisesti tapaaminen kuvernöörin kanssa oli antoisa, ja paikalla oli lehdistöä sekä useita eri komissaareja. Aikaisempaan ohjelmaan lisäyksenä kuvernööri ehdotti seuraavaksi aamuksi vierailua kouluissa, joiden rakentamiseen hän oli itse hoitanut rahoituksen. Oli todella mielenkiintoista nähdä, minkälaista opetus on nigerialaisilla ala- ja yläasteilla. Ne olivat luonnollisesti Port Harcourtin parhaita kouluja, ja puitteet olivatkin upouusia tietokoneita myöten kunnossa.  

Yhdellä näkemällämme yläasteella oli yli tuhat opiskelijaa, ja intialaiset olivat hoitaneet rakentamisen alusta loppuun ja johtivat nyt koulua. Tässä koulussa oli panostettu erityisesti henkiseen pääomaan, sillä kuulemma siellä pitäisi olla paljon ulkomaalaisiakin opettajia. Pääsimme käymään lisäksi vanhassa koulussa, missä näimme perinteistä afrikkalaista opetusta. Luokkakoko oli siellä reilusti yli sata henkeä. Suomalaisyritykset eivät ole olleet täysin poissa Nigerian koulutussektorilta. Esimerkiksi Educluster on toiminut Lagosissa ja eräässä toisessa osavaltiossa, joten kuvernöörin tapaaminen juuri näissä merkeissä ja koulukäynnit eivät olleet pelkkää Suomi-kuvan kiillottamista korkean koulutusosaamisen imagolla.

Seuraavaksi tapasimme kansalaisjärjestöjä ja heillä olikin meille paljon asiaa. Niger Deltan ympäristötuhot ovat moninkertaisia verrattuina vaikkapa maailmalla tunnetumpiin ympäristökatastrofeihin Meksikon lahdelta Espanjan rannikolle. Deltalla asuu miljoonia köyhiä ihmisiä, jotka katsovat vierestä miljardien arvoista öljyvientiä. Niinpä ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjä on toiminut Nigeriassa pitkään.

Paikalla oli paljon erilaisten ympäristöasioihin ja ihmisoikeuksiin keskittyvien organisaatioiden edustajia. Yritysten ja hallinnon edustajien näkemisen lisäksi on tärkeää järjestää tällaisia tilaisuuksia, jotta voimme ymmärtää myös alueella olevat suuret ongelmat. Pari tuntia heidän kanssaan oli vasta pintaraapaisu alueen asukkaiden huoliin. Kansalaisjärjestöillä ei ole Nigeriassa lähellekään samanlaista vaikutusvaltaa kuin esimerkiksi Suomessa. Näille järjestöille on erittäin piristävää tavata vaikutusvaltaisia henkilöitä, jotka arvostavat heitä ja pystyvät ehkä vaikuttamaan pienillä teoilla ilmapiiriin Nigeriassa. 

Saimme vierailumme aikana laajan kuvan paikallisesta opetuksesta, sillä seuraavaksi kävimme Port Harcourtin suurimmassa yliopistossa University of Port Harcourtissa, missä on yhteensä noin 35 000 opiskelijaa. Uniport on Nigeriassa hyvin tunnettu, ja sitä pidetään yhtenä maan parhaista yliopistoista. Sillä on öljyteollisuuteen liittyen yhteinen tutkinto-ohjelma ainakin erään ranskalaisyliopiston kanssa, ja joitain yliopiston ohjelmista ja instituuteista rahoittavat öljyteollisuuden suuryritykset. Tilaisuus alkoi mahtipontisella yliopiston tunnuskappaleella, minkä jälkeen yliopiston hallitus kertoi meille enemmän koulusta ja sen opetuksesta, sekä lähettiläät pääsivät puhumaan valikoitujen oppilaiden kanssa. 

Nigeriassa liikenne on joskus todella kaoottista – ruuhkat voivat olla hermoja raastavia, tiet ovat välillä todella huonossa kunnossa eikä suurimmalla osalla kuljettajista ole suomalaisen rauhallisista ajotavoista tietoakaan. Port Harcourtissa tilanne on vielä erityisen huono. Ilman liikkuvan poliisin apua emme olisi varmastikaan ehtineet käymään kaikissa haluamissamme paikoissa. Matkoihin oli yleisesti ottaen varattu tarpeeksi aikaa ja poliisi ohjasi kohteliaan määrätietoisesti tietämme eri kohteisiin. Joskus delegaatioiden vierailuilla on nähty sitäkin, että poliisi runnoo tietä liikenneruuhkassa jalankulkijoiden ja autoilijoiden kiirehtiessä hädissään alta pois.

Keskiviikko-iltana tapasimme Port Harcourtin liike-elämän edustajia illallisella ja loimme verkostoja, joita Nigerian markkinoille uudet suomalaisetkin yritykset voivat ehkä tulevaisuudessa hyödyntää. Yritykset olivat etupäässä pohjoismaiden ja Itävallan yritysten paikallisia kumppaneita, iltaan osallistuneista ja Port Harcourtissa toimivista norjalaisyrityksistä mainittakoon FMC ja suomalaisen maajohtajan vetämä Fred Olsen – kumpikin tietenkin off-shore ja öljyteollisuudessa. Suomalaisyrityksiä ei vielä Port Harcourtissa suoraan toimi. Edustajan ja laitetoimituksien välityksellä moni on siellä jo läsnä, onhan alueen öljyteollisuus maailmanluokkaa.

Seuraavaksi aamuksi Shell kutsui meidät Port Harcourtin tukikohtaansa ja kertoi kattavasti omasta toiminnastaan sekä öljy- ja kaasuteollisuuden tilanteesta. Shellin toiminta Nigeriassa on luonnollisesti laajaa, ja sen tuhannet työntekijät asuvat tarkasti vartioiduilla alueilla. Yhtiö kantaa todella huolta työntekijöidensä turvallisuudesta.

Suurlähettiläät pääsivät lisäksi helikopterilennolle ja näkivät omin silmin öljyteollisuuden ja öljyvarkaiden sekä tihutöiden aiheuttamat ongelmat. Heidän reaktioistaan päätellen kyseessä oli melkoisen avartava kokemus. Shell korostaa, että suuri osa ympäristötuhoista johtuu epävirallisesta öljyteollisuudesta, joka kieltämättä on tunnetusti varsin suurta. Jos Nigeria eri kansainvälisten öljy-yhtiöiden toimesta (kaikki yhteisyrityksissä paikallisen valtionyhtiön kanssa) vie parhaimmillaan 2,5 miljoonaa tynnyriä päivässä, olisi epävirallisen ja syvästi korruptioon yhdistyneen viennin arvo reilusti yli 100 000 tynnyriä päivässä. Tarinat ja totuudet kuitenkin vaihtelevat. Shell – varmasti suurelta osin kansainvälisestä paineesta johtuen – on nykyään kiinnittänyt enemmän huomiota öljypäästöjen korjaamiseen ja avasi meille omaa näkökulmaansa kansalaisjärjestöjen esille nostamista asioista. Kansalaisjärjestöt kritisoivat paljon toimia ja niiden huonoa toteutusta, mutta Shellin mukaan heitäkin kuullaan aina. Norjalla on paljon tietotaitoa sotkujen siivoamisessa ja varmasti tulevaisuudessa edelleen kasvua alalla. Olisiko myös Suomessa erityisosaamista tuhojen korjaamiseksi?

Port Harcourtin ympäristön saastunutta luontoa.Port Harcourtin ympäristön saastunutta luontoa.

Turvallisuusongelmat vaikeuttavat valitettavasti toimintaa Nigeriassa, ja Shellin jälkeen olimme järjestäneet vierailun Ocean Marine Security Limitedin huoltamaan laivastotukikohtaan. Merirosvous on suuri ongelma Nigerian rannikolla, ja rosvoilla on monesti hyökkäyksiin todella kehittyneet välineet. Tapausten määrissä mitattuna Nigeria ei sijoitu kauas Somalian jälkeen. Nigerian laivasto on varautunut tähän kymmenin, pääosin vanhoin länsimaista tuoduin, aluksin, jotka partioivat Nigerian rannikolla, ja joita OMS huoltaa. Pääsimme laivoihin ja saimme myös hyvän kuvan siitä, minkälaisilla järjestelmillä esimerkiksi Lagosin ympäristöä vartioidaan.

Lähetystösihteeri Lauri Voionmaa Ocean Marine Security Limitedin laivastotukikohdassa poliisien kanssa.Lähetystösihteeri Lauri Voionmaa Ocean Marine Security Limitedin laivastotukikohdassa poliisien kanssa.

Torstai oli vienninedistämismatkojen mittapuulla hieman kevyempi päivä ja ohjelmamme loppui jo kuuden jälkeen. Perjantai-aamuna suuntasimme paikalliseen kauppakamariin. Mielenkiinto Suomea sekä etenkin opetusjärjestelmäämme ja Future Learning Finlandia kohtaan oli suurta, ja toivottavasti esimerkiksi Finpro saa tilaisuuden ansiosta uusia hyödyllisiä kontakteja. Itävallan suurlähettiläs kertoi, että heillä oli 80-luvulla Nigeriassa paljonkin bisnestä, mutta se väheni nopeasti 90-luvulle tultaessa. Lähettiläs kuitenkin korosti, että itävaltalaisten kiinnostus markkinaan on pikkuhiljaa jälleen elpymässä. Usein Nigeriassa on vaikeaa löytää luotettavaa paikallista kumppania. Monille on tärkeintä, että saa liiketoiminnasta omat voitot ulos, eikä sen jälkeen enää kiinnosta, mitä tapahtuu. Oikeiden kontaktien löytämisessä Finpro pystyy antamaan suomalaisille yrityksille korvaamatonta apua.

Suurlähettiläät vierailemassa Port Harcourtin kauppakamarilla.Suurlähettiläät vierailemassa Port Harcourtin kauppakamarilla.

Ohjelmamme oli hektinen niin kuin pitääkin, ja opin reissulla paljon siitä, miten vienninedistämismatkoja järjestetään, ja kauppaa pystytään edistämään diplomaattitasolla. Illalla palasimme väsyneinä mutta tyytyväisinä takaisin kotiin Abujaan. Luonnollisesti parin tunnin odottelun jälkeen lennon myöhästymisen takia. This is Nigeria! 

CIMO-harjoittelija Atte Laitinen yliopiston järjestämän tilaisuuden jälkeen opiskelijoiden kanssa.CIMO-harjoittelija Atte Laitinen yliopiston järjestämän tilaisuuden jälkeen opiskelijoiden kanssa.

 

Atte Laitinen

Vierailu ala-asteen tunnilla.Vierailu ala-asteen tunnilla.
Kuvernööri esittelemässä intialaisten rakentamaa yläastetta.Kuvernööri esittelemässä intialaisten rakentamaa yläastetta.
Vanhan koulun ala-asteluokka.Vanhan koulun ala-asteluokka.
Suurlähettiläät tapaamisessa kansalaisjärjestöjen kanssa.Suurlähettiläät tapaamisessa kansalaisjärjestöjen kanssa.
Suurlähettiläät puhumassa yliopistolla.Suurlähettiläät puhumassa yliopistolla.
Valmiina helikopterilennolle.Valmiina helikopterilennolle.
Ilmakuvaa Shellin tehdasalueesta.Ilmakuvaa Shellin tehdasalueesta.
Tuhoutunutta luontoa.Tuhoutunutta luontoa.
Öljysaasteita Port Harcourtin laitamilla.Öljysaasteita Port Harcourtin laitamilla.
Port Harcourtin kaupunkikuvaa.Port Harcourtin kaupunkikuvaa.
Kaupunkielämää Port Harcourtin malliin.Kaupunkielämää Port Harcourtin malliin.
Saattueemme keräsi paljon uteliaita katseita.Saattueemme keräsi paljon uteliaita katseita.
Nigeriassa riksat ovat yleinen kulkuväline.Nigeriassa riksat ovat yleinen kulkuväline.
Tulosta

Päivitetty 28.3.2013


© Suomen suurlähetystö, Abuja | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot