Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Abuja: Palvelut: Tietoa internet-huijauksista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Abuja

9 Iro Dan Musa Street, Asokoro, Abuja, Nigeria
Viisumit ja oleskeluluvat: +234 (0) 81 7245 46 44 (ma-to, klo 13-16)
Viisumit ja oleskeluluvat, sähköposti: visa.aba@formin.fi
Muut asiat: +234 (0) 803 785 1150 (virka-aikana)
S-posti: sanomat.aba@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Tietoa ja ohjeita internet-huijauksista

Nigerialaiskirjeiksi tai -huijauksiksi kutsuttavat ennakkomaksupetokset ovat erittäin yleisiä Länsi-Afrikassa. Tyypillisissä petoksissa pahaa-aavistamatonta uhria pyydetään auttamaan rahansiirrossa, hänen kerrotaan voittaneen merkittävän summan rahaa, hänelle tarjotaan uskomattoman hyvältä kuulostavaa liiketoimintaa tai romanttisessa mielessä solmittu kontakti pyytää uhrilta avustusta sairaala- tai matkustuskuluihin. Mikäli olet yritysedustajana saanut huijaukselta vaikuttavan kirjeen, katso myös ”Tietoa internet-huijauksista yrityksille”.

Keksittyjen tai pelkästään huijaustarkoituksessa rekisteröityjen yritysten lisäksi myös todellisten yritysten ja organisaatioiden nimissä esiintyy eri tarkoituksissa valitettavan paljon internet-huijareita eli n.s. nigerialaiskirjeiden lähettäjiä.
 
Nykymaailmassa nigerialaiskirjeet ovat siirtyneet nettiin, ja toiminta on laajentunut. Koska Nigeriaan liittyy paljon kielteisiä mielikuvia ja uhkakuvia, eivät nigerialaiset nettihuijarit usein esiinnykään nigerialaisina, vaan togolaisina, ghanalaisina, beniniläisinä tai jopa etelä-afrikkalaisina. Pääosin nämä huijausviestit lähtevät kuitenkin Nigeriasta.

Erityinen tunnuspiirre huijauksissa on vaatimus ennakkomaksusta: saadakseen luvatun liiketoimintamahdollisuuden tai lunastaakseen lottovoiton tulee henkilön ensin maksaa erilaisia etumaksuja kuten sopimuksen takuumaksuja, veroja, pankki- ja oikeusmaksuja, kuljetuskustannuksia, tullimaksuja tai yksityisiä palkkioita. Vasta tämän jälkeen voi päästä osalliseksi suurempaan summaan, sen korkoihin tai suureen provisioon.

Peitetarinat ovat taidokkaasti ja vakuuttavasti laadittuja, ja liittyvät usein avunpyyntöihin, timantti-, kaivos- tai asekauppaan, perintöihin ja rahansiirtoon. Monet huijaukset ovat monimutkaisia operaatioita, etenkin jos taustalla on laajempi verkosto, eivätkä ne paljastu huijauksiksi välttämättä ensikosketuksella.
 
Peitetarina ja toteutus kulisseineen ovat usein niin todentuntuisia, että uhrin on vaikea uskoa joutuneensa rikoksen kohteeksi. Huijaukset ovat kannattavia, sillä kiinnijäämisen riski ja toiminnan kustannukset ovat olemattomat verrattuina onnistuneista huijauksista saatuihin voittoihin.

Mikäli epäilette saamaanne yhteydenottoa mahdollisesti huijaukseksi, suurlähetystö voi tarvittaessa avustaa yhteydenoton motiivin arvioinnissa.

1. Tärkein keino huijauksilta suojautumiseen

Passiivinen toiminta estää tehokkaasti huijaukset.

  • Useimmiten yksityishenkilö saa henkilökohtaiselta vaikuttavan sähköpostiviestin huijarilta.
  •  Viestissä saatetaan viitata myös johonkin uhrin tuntemaan henkilöön, sillä Internetistä löytyy helposti googlaamalla kaikenlaista tietoa meistä jokaisesta.
  •  Älä vastaa viestiin tai ryhdy viestinvaihtoon selvittääksesi, mistä lähettäjä on saanut tietojasi tai sähköpostiosoitteesi. Paina Delete-nappia, sillä kysymyksessä on huijaus.

 2. Esimerkkejä internet-huijauksista

Edustusto saa suomalaisilta viikoittain muutamia tiedusteluja koskien erilaisia nigerialaisia yrityksiä tai yksityishenkilöitä, jotka ovat jo herättäneet epäilykset. Valitettavan usein epäilykset Suomen päässä eivät kuitenkaan herää, vaan halutaan uskoa vastapuolen rehellisyyteen tai ainutlaatuisen tilaisuuteen. Se mikä on liian hyvää ollakseen totta, ei yleensä ole totta.

Alla  on listattu esimerkkejä tyypillisimmistä nigerialaisista huijauksista:

2.1. Afrikkalainen ystävä tarvitsee rahaa yllättäviin kuluihin tai matkalippuihin Suomeen

Seuranhakupalstalla tai muuten Internetin välityksellä tavattu afrikkalainen ystävä kertoo joutuneensa onnettomuuteen tai muuhun yllättävään tilanteeseen, ja pyytää pikaista taloudellista apua. Nettituttava voi kertoa uskottavuuttaan parantaakseen olevansa Yhdysvaltojen tai Ison-Britannian kansalainen, valitella liikematkallaan Nigeriassa sattuneesta ongelmatilanteesta johtuvaa poikkeuksellista rahanpyyntöä, ja esittää vakuuttavia kuvia passistaan ja asiakirjoja maksuvaatimuksista.
 
Aidon näköisiä passi- ja asiakirjaväärennöksiä on hyvin helppoa tehdä uudenaikaisilla tietokoneohjelmilla. Mikäli tuttavanne olisi oikeasti USA:n tai Englannin kansalainen, hän voisi helposti ottaa yhteyttä oman maansa suurlähetystöön, ja saada apua.

Variaatio tästä petoksesta on syventää romanttista ystävyyttä kunnes matka Suomeen tulee puheeksi. Tämänkaltaisten virtuaalihenkilöiden tarkoituksena ei ole matkustaa Suomeen vaan huijata suomalaisilta rahaa olemattomiin viisumi-, lentolippu-, tai vakuutuskuluihin. Huijaukset voivat olla erittäin ammattimaisia; esimerkiksi tulliviranomaisena esiintyvä henkilö voi soittaa ja ilmoittaa vaatimuksesta päiväkohtaiseen matkarahaan, joka kutsujan tulisi suorittaa tietylle tilille.

Länsi-Afrikassa toimii useita huijaureita, jotka luovat seuranhakupalstoille tekaistuja henkilöitä voidakseen huijata uhreilta rahaa solmimiensa romanttisten suhteiden avulla. Virtuaalihenkilöt ovat usein kauniita nuoria naisia. Usein huijarit kohdistavat huijauksensa vasta eronneisiin, yksinhuoltajiin, tai muihin mahdollisesti uutta elämänkumppania etsiviin.

Usein huijarit myös väittävät lähestyneensä suurlähetystöä, ja esittävät väärennettyjä kirjeitä, joiden mukaan Suomen suurlähetystö esittäisi vaatimuksia, joissa viisumin saamiseksi viisumikutsujan ja kutsutun tulisi esimerkiksi avata yhteinen pankkitili, johon kutsujan tulisi laittaa rahaa.

Tällaisia vaatimuksia edustustolla ei ole koskaan. Suurlähetystön sähköpostiliikenne hoidetaan vain formin.fi-päätteisistä sähköpostiosoitteista. On myös hyvä huomioida, että niin lentoliput kuin vakuutuksenkin voi hankkia ja maksaa internetin kautta Suomesta.

2.2. Uskomattoman hyvältä kuulostava liiketoimintamahdollisuus

Lukuisat suomalaiset yritykset ja yksityishenkilöt ovat saaneet yhteydenottoja tekaistuilta yrityksiltä, viranomaisilta tai yksityishenkilöiltä, jotka haluavat tehdä kauppaa suomalaisyrityksen kanssa tai tarjoavat mahdollisuutta houkuttelevaan liiketoimintaan jossakin Afrikan maassa.Aiemmin luetellut tyypilliset huijausten piirteet toteutuvat jälleen.

Uhrin mielenkiinto herätetään merkittävällä ansaitsemismahdollisuudella. Huijarit esiintyvät yleensä valheellisesti tunnettujen organisaatioiden (YK, ECOWAS, Nigerian hallitus, eri ministeriöt) edustajina tai liiketoimintamahdollisuuden välittäjinä. Erittäin tyypillinen huijari esiintyy jonkin julkisista hankinnoista vastaavan elimen edustajana, esimerkiksi ”Contract Award Commission”, ”Public Procurement Council” tai ”Bureau of Public Contracts”. Uhrille tarjotaan puhelinnumeroita, joista organisaatioiden aitouden voi tarkistaa – linjan päässä vastaa huijarin rikoskumppani, joka esiintyy tekaistuna takaajana.

Jos suomalaisuhri vastaa yhteydenottoon, pyrkii huijari usein ensin luomaan luottamukselliset suhteet ja pitämään erilaisin asiakirjoin ja peitetarinoin yllä käsitystä, että kyseessä on laillinen liiketoimi. Lopulta uhrille ilmoitetaan, että liiketoimi on melkein valmis, mutta sen täytäntöönpanossa on syntynyt yllättävä ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan nopeasti rahaa. Usein rahaa pyydetään valtiolle menevään maksuun, veroon, rekisteröintiin tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. Maksun jälkeen kauppasumma luvataan suorittaa uhrin tilille välittömästi.

Jos uhri maksaa keksityn maksun, seuraa pian toinen ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan taas rahaa. Jokaisen ongelman yhteydessä uhri saa virallisia asiakirjoja ja kuitteja, joilla yritetään vakuuttaa uhri maksujen todenperäisyydestä.
 
Mitään kauppaa ei todellisuudessa edes ole ollut syntymässä, sillä vastapuoli on päätteidensä ääressä istuva ammattimainen nettihuijariryhmä, jonka liiketoiminnan laji on yksinomaan kerätä näitä "rekisteröintimaksuja" ja hävitä sen jälkeen bittiavaruuteen.

Etenkin isompien kauppojen yhteydessä kannattaa käydä paikan päällä tarkistamassa kumppanin luotettavuus, mutta muistaa, että vaarana on väärien ihmisten vieraaksi joutuminen.

2.3. Schengen-viisumin kalastelu

Laittoman maahantulon järjestäminen ja ilmiöön usein liittyvä ihmissalakuljetus on liikevaihdoltaan huumekaupan jälkeen suurin laittoman liiketoiminnan ala. Länsi-Afrikka on suurimpia laittoman siirtolaisuuden lähtöalueita.

Viisumin saamiseksi myös suomalaisiin yrityksiin ja yksityishenkilöihin ollaan usein yhteydessä Schengen-viisumin kalastelumielessä, eli pyydetään kutsu Suomeen. Taustalla on monesti ryhmä yksityishenkilöitä, jotka esiintyvät jonkin toimialan edustajina laittoman maahantulon järjestämiseksi Schengen-alueelle.

Usein nämä henkilöt hankkivat viisumikutsuja myydäkseen ne toisille henkilöille, jotka sitten tulevat viisumihaastatteluun esiintyen liikemiehinä. Tavallisesti viisumihaastatteluun tulevassa ryhmässä on syöttinä yksi luottamusta herättävä "johtaja", jolla on aiempia Schengen-viisumeita passissaan.
 
Usein matkan tarkoituksena ei edes ole tulla Suomeen asti, vaan jäädä johonkin toiseen Schengen-maahan joko turvapaikanhakijana, tai toimimaan laittoman liiketoiminnan tai esimerkiksi prostituution parissa. Toisinaan tarkoitus on asettua laittomasti Suomeen, mikäli nigerialaisia sukulaisia tai tuttavia on jo maassa ja viisumi sukulaisvierailua varten on evätty laittoman maahanmuuttoriskin vuoksi.

Kyseessä saattaa olla huijaus, jos

  • Ryhmä, joka lähtee tarkastamaan esim. ostettavaa tuotetta, on poikkeuksellisen suuri tuotteen hintaan ja sen kuljetuskustannuksiin verrattuna.
  • Yhteydenotot keskittyvät heti alusta alkaen viisumikutsun saamiseen, mikä ei ole normaalille liiketoiminnalle lainkaan tyypillistä.

2.4. Ghanan kultahuijaukset

Suomalaiset yksityishenkilöt ja yritykset tekevät ghanalaisten kanssa lisääntyvässä määrin kauppaa, ja maan mittavat kultavarannot herättävät kiinnostusta maailmalla. Samalla lieveilmiöt ovat valitettavasti lisääntyneet ja suurlähetystön tietoon tulee säännöllisesti huiputusyrityksiä kultaostoksiin liittyen.

Ghana on Nigeriaa huomattavasti turvallisempi toimintaympäristö, mutta etäkauppaa tehtäessä samat riskit ovat läsnä sielläkin. Samat tunnusmerkit ja ohjeet kuin huijauksissa yleensäkin koskevat myös kultakauppaa; kaupan kate on poikkeuksellisen suuri ja erilaisiin maksuihin ei tule suostua. Mikäli kauppasummat Ghanaan ovat merkittäviä, kannattaa harkita paikan päällä käymistä ja paikallisen konsultin palkkaamista.

Kultahuijaukset ovat kehittyneet ajan mittaan, huijarit voivat olla hyvinkin asiantuntevia ja heillä voi olla korkean tason informaatiota kultateollisuudesta. He tarjoavat kultaa suurilla alennuksilla, ja kullan suosiosta johtuen pitkään alalla toimineet välittäjätkin saattavat tulla huijatuiksi. Luottamuksen saamiseksi huijaajat saattavat väittää edustavansa olemassa olevia suuryrityksiä tai markkinansääntelyelimiä, kuten Precious Mineral Marketing Company (PMMC), ja tehdä omia hyvin luotettavilta vaikuttavia internet-sivuja ja sopimuksia.

Ghanan valtion virastojen tietoihinkaan ei voi täysin luottaa, sillä monet huijariyhtiöt ovat rekisteröityneet niihin tehden kunniallisten kauppiaiden tunnistamisesta entistäkin vaikeampaa. Turvallisten kultakauppojen varmistamiseksi kaikki kansainväliset kultakaupat tulisi tarkistuttaa taustoja tutkivilla ammattiyrityksillä. Samalla periaatteella myytävänä on myös esimerkiksi timantteja Liberiasta tai Norsunluurannikolta.

2.5. Merkittävä perintö, lottovoitto tai rahansiirto

Usein sähköpostilla yhteyttä ottava, mahdollisesti prinssinä, korkea-arvoisena virkamiehenä tai liikemiehenä esiintyvä huijari väittää uhrin perineen merkittävän summan rahaa, voittaneen arpajaisissa, tai uhrin apua tarvittavan kansainvälisessä rahansiirrossa provisiota vastaan. Peitetarinat ovat usein koskettavia ja todentuntuisia, ja niitä voidaan vahvistaa linkittämällä ne ajankohtaisiin tapahtumiin.

Kun huijari on saanut muodostettua luottamuksellisen suhteen uhriin, ilmenee ongelma: ennen rahojen siirtoa uhrin tulee maksaa jonkinlainen etukäteismaksu, takuumaksu tai provisio. Jos uhri maksaa keksityn maksun, seuraa pian toinen ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan taas rahaa. Perintö, lottovoitto tai rahansiirto on tekaistu uhrilta rahan huijaamiseksi.

2.6. Muut huijaukset

Suomalaisille on tarjottu kiinnostavia työpaikkoja Nigeriasta ja muista Länsi-Afrikan maista, tekaistusti usein kansainvälisten suuryritysten kuten Julius Bergerin, Hiltonin tai eri kuljetusyritysten nimissä. Huijarit ovat saattaneet luoda vakuuttavan näköisiä Internet-sivuja yritysten nimillä. Työtarjoukset ovat poikkeuksetta huomiota herättävän houkuttelevia ja palkka ja muut edut epärealistisen suuria.

Niin ikään työtarjouksen tekotapa on suuryrityksille täysin vieras; työntekijän yhteistiedot on saatu netistä tai messuilta ja heihin otetaan yhteyttä sähköpostin välityksellä. Työsopimuskin solmitaan sähköpostin välityksellä henkilöä koskaan tapaamatta.

Yleensä huijaustyöpaikkatarjouksiin kuuluu tutustumismatka Nigeriaan, jota varten työntekijän tulee lähettää työnantajalleen rahaa myöhemmin korvattavaksi luvattuihin lentolippu-, viisumi-, vakuutus- ja työlupakuluihin.

Internetissä tavattu henkilö saattaa myös esimerkiksi esittää surullisen tarinan köyhästä perheestään, joka ei voi hankkia edes kännykkää pienen yrityksen perustamisen mahdollistamiseksi, sairaaseen isään yhteyden pitämiseksi tms, ja pyytää suomalaisuhria lähettämään vanhan kännykän postitse. Mikäli uhri lähettää halvan kännykän, jonkin ajan kuluttua huijari lähestyy uhria sähköpostitse esiintyen Nigerian tulliviranomaisena, ilmoittaa takavarikoineensa kännykän, ja uhkaa ottaa yhteyttä Suomen tulliin lähettäjälle vakavin seurauksin, mikäli maksamatonta tullimaksua tullaamattomasta kännykkälähetyksestä ei heti makseta.

Jotkut huijarit esiintyvät pakolaisina, jotka pyytävät rahaa viisumiin päästäkseen pois pakolaisleiriltä. Tällaiset tarinat ovat tekaistuja, sillä todellisuudessa oikeat pakolaiset ovat YK:n tunnustamia ja heidän maahantuloasioistaan vastaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.

Toisinaan kaupan on ollutkoiranpentuja, useimmiten Kamerunista. Pentujen kuljettaminen Suomeen on vaatinutkin kesken matkan yllättäviä rokotuksiin tms. liittyviä lisämaksuja.

3. Petoksen kohteeksi joutuneille

Petostapauksissa tulisi ottaa mahdollisimman nopeasti yhteyttä Suomen poliisiin ja tehdä rikosilmoitus. Poliisin rajallisista resursseista johtuen tämä ei johda välttämättä asian selviämiseen mutta nopealla ilmoituksella ja kaikki asiakirjat lähettämällä mahdollisuudet kasvavat. Tavaralähetyksien takaisin saaminen on rahoja todennäköisempää.

Nigeriassa Economic and Financial Crimes Commission (EFCC) käsittelee ennakkomaksupetoksia. Petoksen uhriksi joutuneet voivat raportoida petokset komissiolle sähköpostilla, eikä EFCC veloita uhreilta palkkioita tai maksuja tapausten tutkimiseksi. Menetettyjen rahojen takaisin saanti on kuitenkin epätodennäköistä myös paikallisten viranomaisten kautta.

Myös EFCC:n nimeä käytetään yleisesti väärin huijausyrityksissä, eikä sille tule luovuttaa luottamuksellisia yritystietoja. Tiedetään tapauksia, joissa entiset virkamiehet ovat saattaneet olla huijareita eli heidän nimensä on löytynyt yhä jostain julkisista lähteistä EFCC:n palkkalistoilla olevina, vaikka he eivät enää pitkään aikaan ole olleet siellä töissä saati olleet toimivaltaisia esiintymään sen nimissä. Nimiä saatetaan lisäksi ”kaapata” eli oikean työntekijän nimeä käyttää väärin.

Osa petoksen uhreiksi joutuneista on palkannut nigerialaisia yksityisetsiviä tai matkustanut itse Nigeriaan saamatta koskaan rahojaan takaisin. Paikan päälle matkustaneita on myös siepattu, uhkailtu, kidutettu ja tapettu. Petoksen kohteeksi joutuneen tulisi ottaa yhteys Suomen poliisiin, Nigerian EFCC:een, lopettaa yhteydenpito huijareihin, ja pitäytyä omista tutkimuksista.

Lisätietoa: sanomat.aba@formin.fi

Tulosta

Muualla verkossa

Päivitetty 26.4.2016


© Suomen suurlähetystö, Abuja | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot