Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Team Finlandin kysely Nigerian ja Ghanan liiketoimintaympäristöstä vahvistaa käsityksen alueen potentiaalista - Suomen suurlähetystö, Abuja : Team Finland

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Abuja

9 Iro Dan Musa Street, Asokoro, Abuja, Nigeria
Viisumit ja oleskeluluvat: +234 (0) 81 7245 46 44 (ma-to, klo 13-16)
Viisumit ja oleskeluluvat, sähköposti: visa.aba@formin.fi
Muut asiat: +234 (0) 803 785 1150 (virka-aikana)
S-posti: sanomat.aba@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 27.6.2013

Team Finlandin kysely Nigerian ja Ghanan liiketoimintaympäristöstä vahvistaa käsityksen alueen potentiaalista

Nigerian Team Finland teki kyselyn suomalaisille yrityksille Nigerian ja Ghanan vienninesteistä, haasteista ja liiketoimintaympäristöstä. Team Finlandilta toivotaan laajalti erilaisia palveluita ja pyrimme sen rohkaisemana kehittelemään lisää keinoja Nigerian vientimme kasvattamiseksi. Kyselyn perusteella suomalaisten vienti alueelle on selvästi tullitilastoja suurempaa. Vastaajayrityksillä on Ghanassa ja Nigeriassa vähän konkreettisia viennin esteitä – markkina on toki haasteellinen, mutta haasteisiin tunnutaan osaavan varautua ja suuretkin voitot ovat siellä mahdollisia. Vastaajat vaikuttavat positiivisilta tulevaisuuden näkymistään alueella.

Saimme kyselyyn noin 20 vastausta, joukossa suuria yrityksiä, kuten voimakoneiden ja rakennuslaitteiden valmistajia, sekä pienempiä, kuten uusiutuvan energian teknologian ja sähköalan toimijoita.

Vastausten perusteella tarvetta olisi laajalti erilaisille Team Finlandin palveluille. Etenkin toivotaan arvovaltapalveluita, business-tapahtumien järjestämistä, apua konferensseihin osallistumisessa ja tukea markkinoille pääsyn esteiden poistamisessa. Lisäksi hyödyllistä olisi kauppakamarityylinen toiminta, missä saisi neuvoja liiketoimintaan ja verkostoitumismahdollisuuksia.

Kysely antoi Team Finland Nigerialle miettimisen aihetta. Konkreettisia pyyntöjä Team Finland Nigerialle yrityksiltä on kyselyn ulkopuolella tullut vain vähän viime vuosien aikana. Perinteisiä apupyyntöjä ratkaista markkinoillepääsyn esteitä kuten suomalaisia syrjiviä viranomaistoimia tai kansainvälisten kauppasääntöjen vastaisia vaatimuksia ei juuri ole tullut.

Innovoidakin voi ja aloitteet yrityskentästä ovat tervetulleita. Team eli suurlähetystö Abujassa ja Finpro Lagosissa peräänkuuluttaisivat yrityksiltä oma-aloitteisuutta sen suhteen, minkälaisia palveluita Team voisi tarjota. Yritykset voisivat ensin miettiä omista tarpeistaan lähtien ja muidenkin suomalaisyritysten kanssa, miten Team voisi olla avuksi esimerkiksi tuodakseen alan osaamista ja yrityksiä esille, ja tämän jälkeen esitellä ajatuksiaan Teamille.

Muut paikalla olevat lähetystöt ja vientitoimistot ottavat vastaan kauppakamarien, vientirenkaiden ja sektoreittain muuten järjestäytyneiden (keskusliitot yms.) yritysten vierailuja. Vastaavaa toimintaa Suomesta käsin Nigeriaan tai Ghanaan tulisi Team Finlandinkin kehitellä nykyistä enemmän, mikäli yritykset näin toivoisivat. Laajojen monia aloja kattaneiden vienninedistämismatkojen (Nigeria vuonna 2010, Ghana vuonna 2012) sekä alueelta Suomeen järjestettyjen vierailujen (ghanalaisvierailu vuonna 2011, nigerialaisvierailu vuonna 2012) lisäksi kohdennetumpia toimia on lopulta ollut vähän; näistä pohjoismainen energiasektorin yritysvierailu Nigeriaan vuonna 2010 oli myönteinen esimerkki.

Suomen vienti Länsi-Afrikkaan tilastoja suurempaa

Kyselyyn vastanneilla yhtiöillä on odotetusti eniten toimintaa Länsi-Afrikan maista Nigeriassa ja Ghanassa. Tullin lukujen mukaan Suomen vienti Nigeriaan oli vuonna 2012 noin 25 miljoonaa euroa ja Ghanaan 31 miljoonaa. Esimerkiksi Ruotsin vienti on ollut vuosien ajan satoja miljoonia euroja. Selityksiä on etsitty mm. arvoketjuista, joista tällä kyselyllä pyrittiin saamaan käsitystä kysymällä, mistä suomalaisyritysten tuotteet Nigeriaan ja Ghanaan tuodaan. Toisaalta Ruotsin esimerkki rohkaisee, sillä talouden rakenteemme ovat melko samanlaiset ja varmasti meidänkin viennillämme on paljon varaa kasvuun.

Vastauksista voidaan laskea, että yksistään vastaajien vienti Nigeriaan on noin 30 miljoonaa euroa ja Ghanaan noin 60 miljoonaa euroa. Lisäksi vastaajayritysten vienti Senegaliin oli 30 miljoonaa euroa ja Kameruniin 12 miljoonaa euroa. Kaikki alueella toimivat suuret yritykset eivät vastanneet kyselyyn, mistä johtuen voi olettaa, että Suomen vienti Nigeriaan ja Ghanaan on tullin lukuja selvästi merkittävämpää.

Tilastoja suuremmat todelliset kauppaluvut selittyvät sillä, että useimmat vastaajat vievät Nigeriaan ja Ghanaan tuotteita Suomen lisäksi ulkomailta – vaikkakin kaikki yritykset valmistavat vähintään laitteiden osia myös Suomessa. Merkittävä Suomen ulkopuolinen valmistusmaa Nigeriaan ja Ghanaan vievillä yrityksillä on Kiina. Lisäksi kyselyn kattamia tuotteita kootaan esimerkiksi Italiassa, Etelä-Afrikassa, ja Ghanassa.

Team Finland on kaikkien suomalaisyritysten tukena, valmistivat nämä tuotteensa lopulta missä tahansa. Kriteereinä avulleen Team on käyttänyt hyvin joustavasti esimerkiksi sitä, onko yrityksellä pääkonttori tai suomalaispääkonttorin puuttuessa merkittävää toimintaa Suomessa, vaikka tuotteet on saatettu valmistaa ja koota muualla. Yrityksen, esimerkiksi suuren kansainvälisen konglomeraatin tytäryhtiön, jäsenyys Finpro:ssa on ollut myös hyvä osviitta siitä, onko yritystä pidetty suomalaisyrityksenä. 

Tulevaisuuden näkymät positiivisia

Joidenkin vastaajien kauppa Länsi-Afrikkaan on kymmeniä miljoonia euroja, kun taas jotkut vasta tunnustelevat markkinan mahdollisuuksia. Kaikki kyselyyn vastanneet isommat yritykset ovat saavuttaneet täällä jo miljoonaluokan liiketoimintaa. Markkinoille uudemmista toimijoista yksi energiasektorin osaaja saavutti läpimurron Nigerian myynnissään (kasvoi kymmenistä tuhansista reiluun miljoonaan euroon), ja myös toinen yhtiö toimitti maahan ensimmäisen tilauksensa ja raportoi positiivisista jatkonäkymistä.

Vastaajat vaikuttavat positiivisilta tulevaisuuden näkymistään alueella. Tässäkin mielessä voi kysyä, miksi useammat yritykset eivät laajenna toimintaansa Länsi-Afrikkaan? Ehkä suomalaisyritykset odottavat hyvää tilaisuutta tutustua markkinaan edes pintapuolisesti tehdäkseen ensiarvionsa; tähän 3.-4. lokakuuta järjestettävä EU-Nigeria Business Forum tarjoaa loistavan tilaisuuden.

Länsi-Afrikan liiketoimintamalli ja kilpailijat

Useimmat vastanneet yritykset toimivat Länsi-Afrikassa paikallisen edustajan kautta. Ylipäänsä suomalaisista yrityksistä esimerkiksi Wärtsilällä, Nokialla, Nokia Siemens Networksillä, Outotecillä ja Metsolla on toimisto alueella. Yksi kasvuyritys näkee toimiston perustamisen Nigeriaan tärkeänä kaupan kasvulle ja neljä sanoo harkitsevansa asiaa pitkällä aikavälillä.

Suomalaisten merkittävimmät kilpailijat Nigeriassa ja Ghanassa ovat kiinalaiset ja eurooppalaiset yritykset. Jotkut kilpailevat suomalaisten, yhdysvaltalaisten, pohjoismaisten, nigerialaisten tai turkkilaisten kanssa.

Team Finlandin omien havaintojen mukaan isoista pohjoismaisista konserneista Nigeriassa toimivat esimerkiksi Atlas Copco ja Sandvik, eri aloilla taas Tetra Pak, Ghanassa Yara ja Fanmilk sekä paljon off-shore –alan toimijoita. Niille lienee suomalaiset vastinparinsa, joille löytyisi alueella markkinarako?

Nigerian turvallisuustilanne

Nigerian konfliktit ja kidnappaukset ovat olleet näkyvästi uutisissa, ja esimerkiksi EU-jäsenvaltiot arvioivat yksimielisesti tilanteen huonontuneen koko maassa. Turvallisuustilanteen mainitsee haasteeksi yhdeksän yritystä. Tulisi kuitenkin huomioida, että Nigeria on suuri maa, ja levottomuudet ovat pääosin pohjoisessa. Ne eivät ole vaikuttaneet liike-elämään maan kasvukeskuksissa, jotka vetävät entiseen tyyliin ulkomaisia kauppavaltuuskuntia ja vientitoimistot kasvavat.

Turvallisuustilanteen arvioinnissa käytetään monia eri keinoja, merkittävimpänä suurlähetystön matkustustiedote sekä yhtiön päämajan, paikallisen agentin tai toimiston arvio.

Viennin esteet ja haasteet

Konkreettisia viennin esteitä Nigeriaan, jotka johtuisivat viranomaistoimista ja/tai paikallisista säännöksistä, on neljällä yhtiöllä. Kolmen yrityksen tuotetta koskee Nigeriassa eri tuotteille asetettu tuontikielto. Lisäksi esteeksi mainittiin elintarvikkeiden ja lääkkeiden laatuvalvonnasta vastaavan viraston NAFDAC:in vaatimukset, öljy- ja kaasusektorilla voimassa oleva kotimaisia tuotteita suosiva local content –laki ja tuotteiden muut rekisteröintivaatimukset. Nämä kaupankäynnin esteet ovat nk. perinteisiä markkinoillepääsyn esteitä, joihin Team Finlandissa etenkin suurlähetystöllä on selkeästi roolia ja mahdollisuuksia vaikuttaa, mikäli yritykset näin toivovat ja mikäli nämä myös ovat valmiita tukemaan suurlähetystöä sen vaikuttamistyössä.

Useimmat yhtiöt ilmoittavat Nigerian ja Ghanan liiketoiminnalle monia haasteita, joita ei voi sanoa varsinaiseksi markkinoillepääsyn esteeksi. Suuria yllätyksiä listalla ei ole. Yllä läpi käyty turvallisuustilanne on suurin huolenaihe. Tämän jälkeen korruptio sekä kalliit vuokra-, logistiikka- ja muut kustannukset seitsemän yrityksen kohdalla. Kuudella yrityksellä merkittäviä ongelmia maassa ovat heikko infrastruktuuri, maksuliikenteen ongelmat pankeista johtuen, maksujen perimisen ongelmat, paikallisen kumppanin löytäminen ja epäluotettava sähkönjakelu. Viidellä puolestaan tullikäytännöt ja huijausten vaara.

Ghanan liiketoimintaympäristö on Nigeriaa kehittyneempi, maailmanpankin vuoden 2012 Doing Business –vertailussa Ghana on sijalla 64 ja Nigeria 131. Kesän aikana ilmestyvän Maailman markkinat –julkaisun yhteydessä on artikkelit myös Nigeriasta ja Ghanasta. Ghanassa ei ilmoitetakaan niin paljoa ongelmia kuin Nigeriassa. Merkittävimpiä ovat tullikäytännöt yhteensä viidelle yritykselle ja neljälle yritykselle epäluotettava sähkönjakelu. Kolme yritystä mainitsee heikon infrastruktuurin ja kaksi korruption, paikallisen kumppanin löytämisen, osaavien työntekijöiden puutteen sekä kalliit vuokra-, logistiikka- ja muut kustannukset.

Suurimmalla osalla yrityksistä Nigeriassa ja Ghanassa toimimiselle ei siis ole suoranaisia virallisesta puitteesta johtuvia esteitä. Haasteet ovat pääosin sellaisia, joihin voidaan varautua. Alueella on paljon kustannuksia lisääviä haasteita, mutta toisaalta mahdollisuuksia löytyy suuriinkin voittoihin. Finpron tyyppisille palveluille olisi juuri Länsi-Afrikassa tarvetta, sillä liiketoiminnan haasteista etenkin paikallisen kumppanin löytämisessä, markkinatutkimusten suorittamisessa ja huijausvaaran pienentämisessä heillä olisi osaamista ja roolia.

Seuraavaksi nousuun Suomen vienti Nigeriaan?

Kokonaisuutena kysely vahvistaa näkemystämme siitä, että oikealla toimintatavalla Länsi-Afrikasta löytyy mainioita mahdollisuuksia liiketoimintaan myös suomalaisyrityksille. Monet muut maat ovat jo heränneet alueen valtavaan potentiaaliin, onko seuraavaksi suomalaisten vuoro?

Tulosta

Päivitetty 27.6.2013


© Suomen suurlähetystö, Abuja | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot