Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Mikä myy Nigeriassa? - Suomen suurlähetystö, Abuja : Team Finland

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Abuja

9 Iro Dan Musa Street, Asokoro, Abuja, Nigeria
Viisumit ja oleskeluluvat: +234 (0) 81 7245 46 44 (ma-to, klo 13-16)
Viisumit ja oleskeluluvat, sähköposti: visa.aba@formin.fi
Muut asiat: +234 (0) 803 785 1150 (virka-aikana)
S-posti: sanomat.aba@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 25.7.2013

Mikä myy Nigeriassa?

Artikkelin tekeminen Nigerian liiketoimintamahdollisuuksista on haastava tehtävä johtuen tilaisuuksien loputtomasta virrasta! Täällä työskennellessä huomaa toisaalta maan olevan vasta kehityksen alkuvaiheessa mutta myös sen, että osaavat toimijat voivat hyödyntää tilanteen ja saavuttaa mittaviakin voittoja. Olen toiminut lähetystössä nyt reilut viisi kuukautta CIMO-harjoittelijana ja pyrin listaamaan Nigerian kokemukseni pohjalta sektoreita, ja niiden osa-alueita, joilla mielestäni suomalaiset yritykset pystyisivät pistämään jalkaa oven väliin.

Nigerian talouden suurimmat vahvuudet ovat kasvava bruttokansantuote, noin 170 miljoonan asukkaan ikärakenteeltaan nuori väestö, kiihkeä kaupungistuminen, edullinen työvoima, nouseva elintaso ja keskiluokka, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta (public-private partnerships) sekä suurten kansainvälisten yhtiöiden läsnäolo. Sijainti Länsi- ja Keski-Afrikan rajan tuntumassa mahdollistaa pääsyn laajoille markkinoille ja maanosan liiketoiminnan aloittamisen Nigeriasta.

Kuitenkin poliittiseen riskiin tulee varautua ja suurlähetystön yrityksille suorittaman kyselyn perusteella maan suurimmat haasteet ovat heikko turvallisuustilanne osissa maata, korruptio, kalliit vuokra-, logistiikka- ja muut kustannukset sekä puutteellinen infrastruktuuri. Riskien vastapainona voitotkin voivat olla suuria pitkän tähtäimen suunnitelmalla sekä luotettavat paikalliset kumppanit löytämällä. Tässä esimerkiksi Finprosta on apua. Maassa on oltava läsnä nyt siellä onnistuakseen, ja suomalaiset yritykset ovat menestyneet samankaltaisista lähtökohdista jo muuallakin.

Öljyteollisuus on ylivoimaisesti Nigerian suurin teollisuuden ala, mutta hallinto kiinnittää koko ajan enemmän huomiota muunkin talouden kehittämiseen ja ongelmista huolimatta kasvu tulee epäilemättä jatkumaan. Kansainväliset yritykset sanovatkin, että täällä yksinkertaisesti pitää olla läsnä. Maasta löytyy paljon rahaa ja monella alalla ollaan valmiita panostamaan laatuun, mikä lisää kysyntää keskimääräistä kalliimmille mutta laadukkaille suomalaistuotteille.

Öljy- ja kaasusektorilla lukemattomia tilaisuuksia suomalaisille

Nigerian talous on riippuvainen raakaöljyn viennistä. Se on yksi maailman suurimmista öljynviejistä noin 2,5 miljoonan tynnyrin päivätuotannolla, mikä luo totta kai valtavan tarpeen kaikelle siihen liittyvälle teknologialle ja palveluille.

Nigeria on investoinut huomattavia summia muun muassa öljynjalostukseen, mutta tuo edelleen suuren osan käyttämistään öljytuotteista. Kehitystä kuitenkin tapahtuu, ja varsinkin tulevaisuudessa jalostamot ovat merkittäviä toimijoita. Suomalaiset pystyisivät toimittamaan niille muun muassa teknologiaa ja kemikaaleja.

Offshore-toiminta on Nigeriassa suuren luokan bisnestä, eikä sen kasvulle näy loppua. Alan toimijat arvostavat laatua ja ovat valmiita siitä maksamaan, mistä johtuen se on suomalaisille yksi merkittävimmistä sijoituskohteista Nigeriassa. Kysyntää on muun muassa huoltopalveluille, teknologialle, valvontajärjestelmille, materiaalitoimituksille, suunnitteluosaamiselle ja kuljetusaluksille. Offshore kaipaa myös sitä sivutuotteena palveleva yrityksiä esimerkiksi nosto-, hissi-, sähkö-, prosessi- ja mittausteknologian puolelta.

Öljyntuotannon hukkakaasu on yksi maailman merkittävimmistä ympäristöllisistä haasteista, ja myös taloudellisesti sen takia menetetään koko ajan suuria tuloja. Nigeriassa hukkakaasun määrä on maailman toiseksi suurin, ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi erilaisilla ohjelmilla. Monet kansainväliset yhtiöt toimittavat jo Nigeriaan hukkakaasua vähentävää teknologiaa ja Suomessakin löytyisi alalla korkean tason asiantuntemusta.

Nigerian kaasuntuotanto ja -jalostus on olematonta, vaikka maan kaasuvarat olivat vuonna 2012 maailman 8. suurimmat. Kaasuteollisuuteenkin virtaa investointeja, ja kysyntää olisi suomalaiselle tietotaidolle liittyen tuotantoon, kuljetukseen ja voimantuotantoon kaasusta. Nesteytetyn maakaasun hyödyntämiseen keskitytään yhä enemmän. Myös kaasuputkien valmistuksessa, rakentamisessa, ylläpidossa ja niihin liittyvissä palveluissa etsitään osaamista. Kaasua hyödynnetään laajemmassakin katsannossa, esimerkiksi jalostaen lannoiteteollisuudelle.

Maatalous uudistusten tarpeessa

Aivan viime vuosia lukuun ottamatta maatalouden kehittämistä on laiminlyöty painopisteen ollessa öljyteollisuudessa. Noin 60 prosenttia Nigerian laajasta maa-alueesta on viljelykelpoista ja ilmasto on otollinen, mutta vain noin puolet viljelykelpoisesta maaperästä on käytössä. Maatalous tuottaa yli 40 prosenttia bruttokansantuotteesta ja kasvaa koko ajan, mutta alhaiset investoinnit, muuttoliike kaupunkeihin, vanhanaikaiset tekniikat ja ruoan maahantuonti pitävät tuottoasteen kaukana väestönkasvulukujen alapuolella. Pienet tuottajat dominoivat markkinaa ja kaupallinen viljely on pientä ja tehotonta.

Nigeria on merkittävä maatalouden raaka-ainetuottaja mutta silti elintarvikkeiden nettotuoja. Etenkin ruuan hinnan nousu on kuitenkin avannut silmiä – investointeihin käytetään miljardeja, maa etsii yksityisiä sijoittajia ja on lanseerannut maataloustukia sekä verohelpotuksia. Tämä luo markkinarakoja suomalaisille, sillä Suomessa valmistetaan paljon korkealaatuisia maatalouskoneita kuten traktoreita ja leikkuupuimureita. Lisäksi tarvitaan muun muassa pakkaus- ja varastointiteknologiaa, lannoitteita sekä kylmäketjuja. Energian puute luo kysyntää esimerkiksi aurinkopaneeleille. Aivan alkeellisesta säilöntäteknologiastakin kuten siiloista, kylmätiloista, pakastimista ja ylipäänsä tietotaidosta niiden hyödyntämisessä on puutetta. Yksi keino saada pienetkin tilat kiinnostumaan laitteista olisi, että ne vuorottelisivat niiden käytössä.

Paahtava kuumuus sekä etelän ja maan keskiosan runsaat sateet ja myrskyt kasvattavat kasvihuoneiden tarvetta. Kuivana kautena sateita ei ole käytännössä ollenkaan, mutta toisaalta sadekaudella sateet ovat monin paikoin päivittäisiä ja rajuja. Lisäksi ilmastonmuutos vaikeuttaa säiden ennustamista ja viljelyn suunnittelua. Kasvihuoneiden avulla vihanneksia ja hedelmiä voidaan kasvattaa ympärivuotisesti ja parantaa tuotannon tehokkuutta dramaattisesti. Monesti nigerialaiset eivät ole niistä kuulleetkaan, mutta oikealla markkinoinnilla, kumppaneilla sekä kenties osavaltioiden johdon tuella bisnes-potentiaalia löytyisi sekä kasvihuoneiden valmistuksessa, asentamisessa että niiden käytön opettamisessa. Koulutusta tarvittaisiin myös kylvöstä, lannoitteiden käytöstä, kastelusta ja tehokkaasta viljelystä. Ohjelmistopuoltakin tulisi katsoa – esimerkiksi puhelimien avulla maanviljelijät voivat tarkistaa tulevan sään ja milloin olisi sopiva aika viljelyyn ja sadonkorjuuseen.

Potentiaalisia asiakkaita suomalaisille olisivat parhaimmillaan miljardiluokan investointeja lannoitetehtaisiin tekevät Dangoten kaltaiset nigerialaiskonglomeraatit. Tuotantolaitokset luovat tilaisuuksia monille muillekin aloille, esimerkiksi kaasunjalostukseen, generaattoreihin ja ylipäänsä energiantarpeeseen liittyen.

Nigeriassa löytyy viljelykelpoista maata vaikka muille jakaa, ilmasto sekä maaperä ovat otollisia ja satoa voi kerätä ympäri vuoden. Miksi suomalaiset pienviljelijät eivät voisi tulla tänne, perustaa omia maatilojaan ja aloittaa tehokkaan maanviljelyn?

Satamat ja meriteollisuus elintärkeitä taloudelle

Nigerian satamateollisuus on kasvanut merkittävästi, ja satamien toiminta on kriittistä öljy-, kaasu- ja rakennusteollisuudelle, mutta massiivista potentiaalia ei ole vielä täysin hyödynnetty. Esimerkiksi aluksien tulo ja poistuminen kestää kauan, satamiin johtavat tiet ovat huonossa kunnossa ja rautatieverkosto on olematon. Satamia rakennetaan nyt ja tulevaisuudessa – jo rakennusvaiheessa olisi tilaisuuksia suomalaisille. Monet suuret ulkomaalaiset konsernit ovat alalla merkittävin panostuksin mukana.

Satamien yksityistäminen on parantanut tehokkuutta ja edelleen on tarvetta terminaalien kehittämiselle, laitteiden vuokraukselle ja palveluille. Suomalaisten hyvin hallitsemalle teknologialle nostureista syvennyskalustoon löytyy ostajia. Palvelut kuten logistiikan hoitaminen laivojen lastauksesta ja varastoinnista tilausten seurantaan ja ohjelmistopuoleen ovat tärkeitä. Myös lentokentille ostetaan esimerkiksi logistiikka- ja huoltopalveluja sekä säähavainnointilaitteita.

Pitkän rannikon ja merkittävän öljyteollisuuden maassa laivanrakennukselle, korjaukselle ja huollolle on valtavasti kysyntää. Merkittäviä laivatilauksia on mennyt esimerkiksi norjalaisille, korealaisille, ja kiinalaisille.

Lisäksi merirosvous ja salakuljetus ovat ongelmallisia Guineanlahdella ja vesistöjen vartioinnin teknologiaa hankitaan.

Energia-alan ongelmat luovat myös mahdollisuuksia

Nigerian energianjakelu on surkeassa tilassa, johtuen muun muassa korruptiosta ja infrastruktuurin ongelmista. Kotitaloudet ja yritykset joutuvatkin pitämään jatkuvaa sähköä yllä turvautumalla generaattoreihin. Pahimmilla alueilla sähköt saattavat olla poikki kuukausikaupalla. Tämä aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia hidastaen teollisuuden kehitystä ja talouskasvua. Maa tulee investoimaan energia-alaan valtavia summia ja voimalaitoksia yksityistetään, mistä johtuen energiasektori on Nigerian Team Finlandinkin prioriteettiala.

Monet suomalaiset yritykset ovat jo alalla läsnä ja lisää kaivataan. Potentiaalisia asiakkaita olisivat esimerkiksi teknologiaa ja palveluita tarvitsevat energiayhtiöt sekä valtion ja osavaltiotason voimalaitokset.

Voimantuotanto kasvaa merkittävästi lähivuosina, mutta siirtokapasiteetti on sähkötuotantojärjestelmän kipupiste, mistä johtuen sähkönsiirtoon liittyvälle teknologialle riittää kysyntää. Koska julkinen verkko ei ulotu kaikkialle ja ongelmia ei tulla ratkaisemaan lähitulevaisuudessa, off grid –ratkaisuja kaivataan teollisuuden puolella. Myös älykäs sähköverkko kehittyy, ja siihen liittyen Suomessa on etenkin sähkömittarilaitteiden valmistusta.

Ympäristöystävällinen teknologia kerää lisää huomiota

Uusiutuvan energian ja ympäristön huomioon ottamisen tärkeys ymmärretään pikkuhiljaa myös Nigeriassa. Öljy- ja kaasutuotannon ja ylipäänsä teollisuuden saasteet ovat iso ongelma, ja puhtaampaan energiantuotantoon panostaminen on kriittistä maan tulevaisuudelle. Tavoitteet ovat olleet kovia eikä niitä ole saavutettu, mutta tästä huolimatta Nigerian kokoisessa maassa löytyy lukemattomia liiketoimintasaumoja. Suomalaisetkin ovat saavuttaneet sektorilla läpimurtoja Nigeriassa ja uusille toimijoille löytyisi markkinaa. Pystymme lisäksi auttamaan vaikkapa öljytuhojen korjaamisessa.

Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergian hyödyntäminen on vielä pienimuotoista, mutta seuraavan vuosikymmenen aikana on tarkoitus lisätä sen tuotantomääriä tuhansilla megawateilla. Etenkin vesivoima on tulevaisuudessa merkittävä energianlähde. Aurinkopaneelien lisääntymisen katukuvassa huomaa täällä asuessa omin silminkin.

Suomalainen teknologia, esimerkiksi öljy- ja kaivosalalla, on ympäristöystävällistä ja sillä olisi alueella paljon tilaisuuksia. Teollisuutta ei voi kuvata kovin energiatehokkaaksi, ja teknologialle kuten taajuusmuuttajille löytyisi varmasti ostajia.

Kaikki Nigerian osavaltiot ovat itse vastuussa jätteenhuollosta. Ala on jätetty vuosia heitteille, mutta viimeisen reilun vuosikymmenen aikana se on kerännyt enemmän huomiota ja kehitystä tapahtuu etenkin Lagosin osavaltiossa. Väestön kasvaessa kovaa vauhtia tarvitaan valtavasti investointeja esimerkiksi jätteiden keräykseen ja kaatopaikkoihin. Kierrätyksen kohdalla esimerkiksi pullojen ja tölkkien sekä muovin kierrätys lisääntyy merkittävästi tulevaisuudessa. Lisäksi energiantuotantoa jätteistä pyritään kehittämään. Näilläkin alueilla suomalaisilla yrityksillä voisi olla paljon annettavaa.

Miksi ei voitaisi valistaa nigerialaisia myös maalämmön käytöstä ja luoda uutta markkinaa suomalaisille yrityksille? Osissa Nigeriaa sitä on jo tutkittu ja havaittu potentiaalia hyödyntämiselle.

Valtavien mineraalivarojen hyödyntäminen alkamassa

Öljyteollisuuteen keskittymisestä johtuen Nigerian kaivostoiminta ei ole lähtenyt vielä kunnolla käyntiin, ja pienen mittakaavan käsityöläiset keräävät mineraaleista lähes kaiken. Puutteellisen infrastruktuurin kaltaiset ongelmat eivät ole parantaneet tilannetta. Kaikesta huolimatta suuret toimijat ovat jo hankkineet lisenssejä, maalla on mittavat mineraalivarat ympäri maata, ja niiden hyödyntäminen suuremmassa mittakaavassa on hiljalleen alkamassa. Mineraalireservit voisivat ratkaista maan energiaongelmat ja vauhdittaa merkittävästi rakennussektorin kasvua.

Meillä löytyisi alan osaamista etenkin varojen etsinnässä ja kartoituksessa sekä teknologiassa ja palveluissa. Yrityksiämme onkin jo läsnä Afrikassa. Tämäkin toimiala tarjoaa monia tilaisuuksia sitä sivutuotteena palveleville yrityksille.

Rakennusala kukoistaa

Nigerian heikko tie- ja rautatieverkosto aiheuttaa merkittäviä tulonmenetyksiä. Infrastruktuuri vaatii miljardi-investointeja seuraavan kymmenen vuoden aikana ja on kriittistä taloudelle. Maa on ostanut paljon projekteja etenkin kiinalaisilta. Työn tasossa ei ole kuitenkaan aina kehumista, ja täälläkin aletaan hiljalleen ymmärtää laadun tärkeys, vaikka siitä joutuisikin maksamaan hieman enemmän. Osaamisemme markkinoinnilla suomalaiset voisivat hyötyä tilanteesta. Jo pieni osuus tässä miljardiluokan bisneksessä kasvattaisi vientilukujamme merkittävästi.

Maan laitekanta on jo melko hyvällä tasolla, mikä osoittaa, että niihin ollaan valmiita investoimaan ja edelleen lisätarve on massiivinen. Palveluille sekä koneille kaivinkoneista ja nostureista asfalttikoneisiin ja tiehöyliin löytyy ostajia. Lukemattomia mahdollisuuksia löytyy – esimerkkinä katulamppuja pitää rakentaa ja korjata. Niiden enrgianlähteeksi puolestaan tarvitaan aurinkopaneeleita.

Kiinteistörakentamisen puolella keskiluokan kasvu aiheuttaa kovan paineen asuntomäärien kasvulle ja myös virastojen rakentaminen on vilkasta. Jälleen hankitaan esimerkiksi erilaisia rakennuskoneita. Lisäksi Nigerian öljymiljonäärit ovat valmiita satsaamaan suuria summia kiinteistöihinsä. Nigerialaisen rakentamisen laatu on heikkoa, joten suomalaiselle korkean tason rakennusosaamiselle löytyisi varmasti kysyntää. Miksi suomalaiset eivät voisi lähteä mukaan Nigerian rakennustalkoisiin? Nigeriassa alalla on monia haasteita, mutta ne ovat yrityksillemme tuttuja esimerkiksi Venäjältä.

Vedenpuhdistuksella kysyntää pulloveden Nigeriassa

Nigeriassa juomavetenä käytetään pullo- ja pussivettä, ja vedenpuhdistukselle olisi tulevaisuudessa huikeasti kysyntää sekä julkisella puolella että varakkaiden yksityishenkilöiden toimesta. Myös viemärit ja jätevesien puhdistus ovat erittäin alkeellisia ja vedenjakelujärjestelmä vaatii monissa paikoissa korjausta.

Vesisektorilla tarvetta olisi muun muassa konsultoinnille, pumpuille, putkille, automaatiolle, kasteluratkaisuille, lietteen käsittelyteknologioille ja biokaasujärjestelmille. Suomalaisille ala olisi mielestäni yksi merkittävimmistä mahdollisuuksista Nigeriassa.

Koulutusvientimme kiinnostaa Nigeriassakin

Suomalainen koulutusvienti vetää maailmalla vahvasti ja kiinnostus on vain lisääntymässä. Nigeriassa koulutuksen taso on vielä melkoisen heikko, ja varakkaat lähettävät lähes poikkeuksetta lapsensa opiskelemaan yliopistoihin ulkomaille. Lähivuosina panostetaan voimakkaasti väestön koulutustason nostamiseen ja nopea väestönkasvu vain lisää kehityksen tarvetta. Tähän mennessä investoinnit ovat kohdistuneet enemmänkin koulujen ja koulutusinfrastruktuurin rakentamiseen, mutta myös esimerkiksi opettajien koulutukseen ja opetusmateriaaleihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota.

Nigerialaiset kysyvät usein minultakin Suomen opetusjärjestelmästä kuullessaan kotimaani, ja sitä arvostetaan. Suomalaisen koulutusviennin markkinoinnilla ja sopivat kumppanit löytämällä päättäjät saataisiin varmasti ymmärtämään tärkeysjärjestys koulutuksen tason parantamisessa. Yrityksetkin etsivät kouluttajia työntekijöillensä esimerkiksi turvallisuus-, ympäristö-, öljy-, kaasu- ja pankkisektoreilla.

Kokoonpanoteollisuuden potentiaalia ei hyödynnetty

Nigeria voisi olla resurssiensa ja runsaan edullisen työvoiman ansiosta kokoonpanoteollisuuden uusi Kiina. Teollisuuden toimintaedellytysten luomiseen kohdistetaan paljon huomiota etenkin Lagosin ja Ogunin osavaltiossa, mutta kiinnostusta tehtaiden perustamiseen vähentävät perinteiset tekijät eli infrastruktuurin puutteellisuus, sähköntuotannon ongelmat ja korruptio. Myös vientirajoitteet hankaloittavat joidenkin tuotteiden vientiä ulkomaille, jos ne valmistetaan Nigeriassa. Valmistusteollisuuden vajaan prosentin osuus viennistä alleviivaa ongelmia.

Kehitystä kuitenkin tapahtuu ja esimerkiksi sementtisektori on kasvanut viime vuosina huimasti. Vaikka tehtaan perustaminen maahan ei kiinnostaisikaan, kokoonpanoteollisuuden kasvu luo siihen liittyviä tilaisuuksia muun muassa energia-alan yrityksille.

Terveydenhuoltosektori kaipaa laitteita ja palveluita

Nigerian terveydenhuolto on todella heikolla tasolla. Yksityiset sairaalat ovat pääosassa, ja varakkaat matkustavat sairastuessaan poikkeuksetta ulkomaille paremman terveydenhuollon perässä. Tämäkään toimiala ei kuitenkaan polje paikoillaan ja useita korkean tason sairaaloita on suunnitteluvaiheessa. NAFDAC parantanut tilannetta sääntelyllään, vaikkakin aiheuttaa myös ongelmia vaatimuksillaan.

Ei ole yllättävää, että Nigeria tuo suurimman osan sairaaloissa käytettävistä välineistä. Ostajia löytyisi varmasti suomalaisillekin lääketieteen instrumenteille sekä palveluille. Nigerian väestömäärällä lääkkeidenkään kysyntä ei heti lopu ja ulkomaiset suuryritykset ovat jo paikalla.

170 miljoonan ihmisen markkinalla löytyy ostajia kaikennäköisille tuotteille

Nigerialaisten ostovoima on nousussa ja keskiluokka kasvaa vauhdilla, mikä luo lukemattomia liiketoimintamahdollisuuksia. Monien ei tarvitse enää laittaa kaikkia rahoja ruokaan ja perustarpeiden tyydyttämisen lisäksi pystytään ostamaan myös erilaisia tuotteita ja palveluita. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, vähittäiskaupassa, pankkisektorilla ja hotellialalla olisi huikea potentiaali, mutta haasteellinen liiketoimintaympäristö, suuri tarvittava pääoma ja kaukainen sijainti rajoittavat luultavasti suomalaisten kiinnostusta.

Kännykkäliittymiä maassa on jo noin 100 miljoonaa ja esimerkiksi tietoliikenneverkkojen puolella tarvitaan teknologiaa ja ohjelmistoja. Telekommunikaatiosektori kasvaa ja sähköisiä palveluita otetaan käyttöön muun muassa terveydenhuollossa ja maataloudessa.

Oluen valmistus on täällä suuri bisnes, ja keskimääräinen alkoholin kulutus kasvaa koko ajan väestön vaurastuessa. Lähes kaikki Nigeriassa myyty alkoholi on olutta. Alalla on paljon pieniä tuottajia, mutta Nigerian Breweries ja Guinness dominoivat. Silti Nigerian kokoisessa maassa jo pelkästään pienen nichén tavoittaminen voi olla hyvin tuottoisaa.

Monia pienemmänkin mittakaavan potentiaalisia asiakasryhmiä löytyy. Vaikka nigerialaiset ovat melko mukavuudenhaluista kansaa, esimerkiksi liikkumiskulttuuri on lisääntynyt varallisuuden kasvun myötä. Urheiluvälineille sekä erilaisille terveystuotteille olisi käyttäjiä.

Etenkin öljyteollisuuden ansiosta Nigeriassa on paljon rikkaita ja heidän määrä sekä varallisuus ovat kovassa kasvussa. Tämä lisää kysyntää luksustuotteille ja Suomestakin löytyisi tuotteita, joista he voisivat olla kiinnostuneita. Nigerialainen kansanluonne ei ole suomalaistyylisesti vaatimaton, vaan varakkuus halutaan näyttää ja menestyjiä arvostetaan kateuden sijaan. Lisäksi rikkaat sekä viralliset tahot tarvitsisivat vaikkapa valvontakameroita ja palohälyttimiä.

Suomalaisilla yrityksillä olisi hieno sauma osallistua suuremmassa määrin Nigerian ja Afrikan kehitystalkoisiin. Niin kuin afrikkalainen sananlasku sanoo: paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt!

Atte Laitinen

Tulosta

Päivitetty 26.7.2013


© Suomen suurlähetystö, Abuja | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot