Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Tietoa ja ohjeita suomalaisille yrityksille suuntautuvista internet-huijauksista - Suomen suurlähetystö, Abuja : Palvelut : Tietoa internet-huijauksista yrityksille

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Abuja

9 Iro Dan Musa Street, Asokoro, Abuja, Nigeria
Viisumit ja oleskeluluvat: +234 (0) 81 7245 46 44 (ma-to, klo 13-16)
Viisumit ja oleskeluluvat, sähköposti: visa.aba@formin.fi
Muut asiat: +234 (0) 803 785 1150 (virka-aikana)
S-posti: sanomat.aba@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Tietoa ja ohjeita suomalaisille yrityksille suuntautuvista internet-huijauksista

Nigeriassa ja Länsi-Afrikassa toimii paljon ulkomaankauppaa käyviä kansainvälisiä ja nigerialaisia keskisuuria ja suuryrityksiä joiden liiketoiminta on moitteetonta. Alueen suurista mahdollisuuksista ovat kiinnostuneita yhä useammat suomalaiset ja ulkomaalaiset yritykset. Kääntöpuolena kiinnostuksen lisääntymisessä on epärehellisten toimijoiden aktiivisuus kiinnostuksen hyödyntämisestä.

Liiketoimintamahdollisuuksia Nigeriassa ei kuitenkaan tulisi jättää käyttämättä huijausten pelossa. Moni suomalaisyritys tekee menestyksellä kauppaa Länsi-Afrikassa, joskin se vaatii tiettyjen kustannusten hyväksymistä ja kattamista osana riskienhallintaa kuten muuallakin maailmassa. Oikealla toimintatavalla, kumppaneiden taustat selvittäen ja tietyt huijauksen tuntomerkit muistaen markkina tarjoaa mainioita tilaisuuksia menestyksekkääseen liiketoimintaan.

Aito nigerialainen kansainvälistä kauppaa käyvä (suur)liikemies täyttää samat kriteerit kuin länsimaalainen kollegansa puhetapansa, esiintymisensä, oman liiketoiminta-alansa osaamisen, koulutuksensa ja liiketoimintaan liittyvien toimintatapojensa suhteen. Mikäli näin ei ole, pitäisi epäilysten herätä.

 On kuitenkin oltava tarkkana; amatöörimäisten huijausten rinnalle on tullut hyvinkin sofistikoituneita tapoja huijata, huijareiden eri alojen ammattitaito saattaa olla erittäin asiantuntevaa. Monet huijaukset ovat monimutkaisia operaatioita, etenkin jos taustalla on laajempi verkosto, eivätkä ne osoittaudu huijauksiksi välttämättä ensikosketuksella.

Keksittyjen, tai pelkästään petostarkoituksessa rekisteröityjen yritysten lisäksi myös todellisten yritysten ja organisaatioiden nimissä esiintyy eri tarkoituksissa valitettavan paljon internet-huijareita, ns. nigerialaiskirjeiden lähettäjiä. Koska Nigeriaan liittyy paljon kielteisiä mielikuvia ja uhkakuvia, eivät nigerialaiset nettihuijarit usein esiinny nigerialaisina, vaan togolaisina, ghanalaisina, beniniläisinä, senegalilaisina tai jopa etelä-afrikkalaisina.

1. Tärkeimmät keinot huijauksilta suojautumiseen

1. Proaktiivinen toimintatapa estää tehokkaasti huijaukset, jos Länsi-Afrikka kiinnostaa liiketoimintaympäristönä.

  •  Useimmiten huijaajat ottavat itse yhteyttä yritykseen.
  • Etsi itse aktiivisesti yhteistyökumppaneita mieluiten tavaten heidät paikan päällä henkilökohtaisesti. Käytä tarpeeksi aikaa, tutki heidän taustansa, ja ota tarkemmin markkinoista selvää esimerkiksi Nigerian Finpron (olu.raheem@finpro.fi)  kautta.
  • Suuria kauppoja tekevät yritykset ovat yleensä toimineet alalla ja kansainvälisissä yhteyksissä pidempään, eli he voinevat antaa suosituksia tunnetuista alan yrityksistä.

2. Tässä peruskysymyksiä, joiden tulisi olla mielessä:

  • Vastaavatko nigerialaisten neuvottelukumppaneiden toimintatavat alanne käytäntöjä? Myös länsi-afrikkalaiset kansainvälistä kauppaa käyvät yritykset toimivat normaalien kauppatapojen mukaan ja ovat niihin tottuneet.
  • Antaako vastapuoli asiantuntevan yrityksen vaikutelman? Huijarit usein hankkivat perustiedot alasta ja huijattavasta internetistä, mutta nämä tiedot ovat usein hataria. Kiinnitä huomioita myös kirjalliseen kielitaitoon, onko kirjoittaminen virheetöntä?
  • Onko potentiaalinen neuvottelukumppani kiinnostunut tuotteenne ominaisuuksista? Huijarit eivät usein kysy perusasioita, jotka tulisivat kunnialliselle ostajalle heti mieleen. Usein huijarit eivät tunne tuotteen ominaisuuksia eivätkä osaa olla niistä kiinnostuneita asiantuntevasti, esimerkiksi verraten muihin markkinoilla oleviin tuotteisiin.
  •  Vaikuttaako siltä, että hän on kiinnostuneempi viisumista Suomeen kuin tuotteestanne? Jos vierailu Suomeen tulee esille epäilyttävän aikaisessa vaiheessa, saattaa kysymyksessä olla viisumikalastelu. Usein matkaan olisi lähdössä lisäksi laajempi joukko ihmisiä.
  • Tehtäisiinkö vastaava kauppa Suomessa tai edes Euroopassa nk. etäkauppana, jos ostaja sellaista vaatii? Emme suosittele etäkauppaa alueelle, jos suuria kauppoja ei tehtäisi etänä Suomessakaan.
  •  Löytyykö yrityksen/ministeriön/viraston tietoja hakukoneilla internetistä, onko sivustoilla mitään sisältöä etusivun lisäksi? Sivustoja tehdään usein pelkästään petostarkoituksiin, sisältöä on katsottava kriittisesti. Myös oikeiden yritysten nimissä saattaa löytyä väärennettyjä sivuja, joihin on käytännössä kopioitu tiedot oikeilta sivuilta. Tarkista nettiosoite kirjain kirjaimelta.

3. Länsi-Afrikka on varsinkin asiakassuhteen alkuvaiheessa pre-paid -markkina.

  • On vaadittava, että kaikki maksut on suoritettu ja konkreettisesti tilillä ennen toimitusta.
  •  Oikeat toimijat ovat alueen maineen takia valmiita melko poikkeuksellisiin vakuuksiin ja toimiin luottamuksen varmistamiseksi.
  • Kunnialliset nigerialaisyritykset eivät vaadi etukäteis-, käsittely-, lupa-, asianajo- tai muita maksuja, vaan ne ovat tyypillisiä huijauksille. Huijauksissa maksuja vaaditaan vedoten kiireeseen, yllättäviin viranomaisvaateisiin tai houkuttelevan suuren kaupan varjolla.
  • Tyypillisesti huijaustapauksissa maksuja pyydetään Western Union kaltaisen rahalähetysyrityksen kautta, harvoin pankin välityksellä. Näin rahojen vastaanottajaa ei voida tavoittaa tai identifioida, eikä rahoja ole mahdollista saada takaisin.
  • Nigeriaan vievät yritykset, jotka haluavat välttyä huijausriskeiltä mahdollisimman tehokkaasti, voivat myös käyttää eri pankkien tarjoamia välineitä, kuten remburssia, luotettavuuden varmistamiseksi.

2. Esimerkkejä yrityksille suuntautuvista internet-huijauksista

Nettihuijaaminen on kannattavaa, sillä kiinnijäämisen riski ja liiketoiminnan kustannukset ovat olemattomia verrattuna saatuihin voittoihin. Osa nettihuijareista on erikoistunut erilaisten maksujen, komissioiden ja provisioiden huijaamiseen ulkomaisilta yrityksiltä, myös valitettavan usein suomalaisilta.

Suomen suurlähetystö saa viikoittain muutamia tiedusteluja suomalaisilta yrityksiltä erilaisia nigerialaisyrityksiä koskevista hankkeista, jotka ovat herättäneet suomalaisen liikekumppanin epäilykset. Hyvä näin, edustusto auttaa mielellään huijausten paljastamisessa. Valitettavan usein yritysten epäilykset eivät kuitenkaan herää, vaan halutaan uskoa ainutlaatuisen korkeakatteiseen kauppaan. Se mikä on liian hyvää ollakseen totta, ei totta yleensä olekaan.

Alla on listattu muutamia esimerkkejä tyypillisimmistä yrityksiin kohdistuvista nigerialaisista huijauksista

2.1. Suomalaisilta yrityksiltä huijattavat erilaiset maksut ja provisiot

Tuotteen olemattomat rekisteröintimaksut

Edellä luetellut huijausten tunnusmerkit pätevät useimmiten, esimerkiksi yrityksestä ei löydy tietoja internetistä ja valtavaa liiketoimintaa kertomansa mukaan pyörittävien liikemiesten oman äidinkielen kirjoitustaito on tavattoman heikko.

Jos suomalainen yritys vastaa yhteydenottoon, pyrkii huijari usein ensin luomaan luottamukselliset suhteet ja pitämään erilaisin asiakirjoin ja peitetarinoin yllä käsitystä, että kyseessä on laillinen liiketoimi. Kun huijattavan mielenkiinto on herätetty, ja kun kaupan yksityiskohdista on sovittu usein hämmästyttävän kevyesti sähköpostilla, ostaja yllättäen vaatii satojen tai tuhansien eurojen maksuja esimerkiksi tuotteen tuontiin liittyviin rekisteröintimaksuihin.
 
Jos uhri maksaa keksityn maksun, seuraa pian toinen ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan taas rahaa. Jokaisen ongelman yhteydessä uhri saa virallisia asiakirjoja ja kuitteja, joilla yritetään vakuuttaa uhri maksujen todenperäisyydestä. Joskus uhri saadaan tilanteeseen korruption tai muun sotkun kautta, josta ei pääse helpolla irti.

Mitään kauppaa ei todellisuudessa edes ole ollut syntymässä, sillä vastapuoli on päätteidensä ääressä istuva ammattimainen nettihuijari, jonka liiketoiminnan laji on yksinomaan kerätä näitä "rekisteröintimaksuja" huijaamiltaan yrityksiltä, ja hävitä sen jälkeen bittiavaruuteen.

Provisiot välitettävistä kaupoista

Rekisteröintimaksujen lisäksi huijarit keräävät provisioita suomalaisille yrityksille välittämistään olemattomista kaupoista. Huijattavan mielenkiinto on herätetty liikevaihdon määrään nähden suurella kaupalla, johon liittyvät loppukäyttäjän/ostajan dokumentit on väärennetty. Nämä komissiohuijarit esiintyvät yleensä tunnettujen organisaatioiden (YK, ECOWAS, Nigerian hallitus) ostajina, mutta eivät sitä ole. Erittäin tyypillinen huijari esiintyy jonkin julkisista hankinnoista vastaavan elimen edustajana, esimerkiksi ”Contract Award Commission”, ”Public Procurement Council” tai ”Bureau of Public Contracts”.

Huijarivälittäjä toimittaa väärennetyt dokumentit suomalaisen osapuolen lukuun solmitusta kaupasta, ja esittää, että provisio maksetaan Suomesta nyt poikkeuksellisesti ensin nigerialaiselle välittäjälle, jonka jälkeen kauppasumma voidaan maksaa Suomeen. Provisiot esitetään kansainväliselle kaupalle hyvin vieraalla tavalla maksettavaksi Western Unionin välityksellä.

Investointi liiketoimintamahdollisuuteen

Investointihuijaus, jossa suomalaisyritystä pyydetään investoimaan yleensä mittavaan projektiin, jota ei ole olemassa. Esimerkiksi voidaan tarjota investointimahdollisuutta aurinkopaneelitehtaaseen, jonka tuotantokapasiteetti on jo ostettu seuraavat kolme vuotta eteenpäin.

Etenkin isompien kauppojen yhteydessä kannattaa käydä paikan päällä tarkistamassa kumppanin luotettavuus. On kuitenkin muistettava, että vaarana on väärien ihmisten vieraaksi joutuminen.

2.2. Schengen-viisumin kalastelu

Laittoman maahantulon järjestäminen ja ilmiöön usein liittyvä ihmissalakuljetus on liikevaihdoltaan huumekaupan jälkeen suurin laittoman liiketoiminnan ala. Länsi-Afrikka on suurimpia laittoman siirtolaisuuden lähtöalueita.

Huijarit ovat Schengen-viisumin saamiseksi yhteydessä usein myös suomalaisiin yrityksiin ja yksityishenkilöihin. Yritykseltä pyydetään kutsu Suomeen tutustumaan yrityksen tuotteisiin. Kutsupyynnön taustalla on monesti ryhmä yksityishenkilöitä, jotka esiintyvät eri toimialojen edustajina ja pyrkivät laittomasti Schengen-alueelle.

Usein nämä henkilöt hankkivat viisumikutsuja myös edelleen myyntiä varten. Kutsuttavat tulevat viisumihaastatteluun esiintyen liikemiehinä. Tavallisesti viisumihaastatteluun tulevassa ryhmässä on syöttinä yksi luottamusta herättävä "johtaja", jolla on aiempia Schengen-viisumeita passissaan. Matkan pääkohde voi olla Suomen lisäksi joku toinenkin Schengen-maa. Laittomasti Schengen-alueelle saapuvat usein hakevat joko turvapaikkaa, päätyvät pimeän työn tekijöiksi, mahdollisesti prostituution- tai muun epätoivottavan ja laittoman liiketoiminnan pariin.

Vastapuolen suorittama etukäteismaksukaan ei vielä tarkoita, että kyseessä olisi luotettava toimija, vaan mahdollisesti maksulla voidaan tavoitella Schengen-viisumia.

Varoituskellojen tulisi soida, jos

  •  Ryhmä, joka lähtee tarkastamaan ostettavaa tuotetta on poikkeuksellisen suuri tuotteen hintaan ja sen kuljetuskustannuksiin verrattuna.
  • Yhteydenotot keskittyvät heti alusta alkaen viisumikutsun saamiseen, mikä ei ole normaalille liiketoiminnalle lainkaan tyypillistä.

 2.3. Ghanan kultahuijaukset

Suomalaisyritykset ja yksityishenkilöt tekevät ghanalaisten kanssa enenevissä määrin kauppaa ja maan mittavat kultavarannot herättävät kiinnostusta maailmalla. Samalla lieveilmiöt ovat lisääntyneet ja suurlähetystön tietoon tulee säännöllisesti huiputusyrityksiä kultaostoksiin liittyen.

Ghana on Nigeriaa turvallisempi toimintaympäristö, mutta etäkauppaa tehtäessä samat riskit ovat läsnä sielläkin. Samat tunnusmerkit kuin petoksissa yleensäkin koskevat myös kultakauppaa; kaupan kate on poikkeuksellisen suuri ja erilaisia ennakkomaksua pyydetään. Mikäli kauppasummat Ghanaan ovat merkittäviä, kannattaa harkita paikan päällä käymistä ja paikallisen konsultin palkkaamista.

Kultahuijaukset ovat kehittyneet ajan mittaan, ja huijarit voivat olla hyvinkin asiantuntevia sekä omata korkean tason informaatiota kulta-teollisuudesta. He tarjoavat kultaa suurilla alennuksilla ja kullan suosiosta johtuen pitkään alalla toimineet välittäjätkin saattavat tulla huijatuiksi. Luottamuksen saamiseksi huijaajat saattavat väittää olevansa oikeista suurista yrityksistä tai markkinan sääntelyelimistä, kuten Precious Mineral Marketing Company (PMMC), ja tehdä omia täysin luotettavilta vaikuttavia internet-sivuja ja sopimuksia.

Ghanan valtion virastojen tietoihinkaan ei voi täysin luottaa, sillä monet huijariyhtiöt ovat rekisteröityneet niihin tehden kunniallisten kauppiaiden tunnistamisesta entistäkin vaikeampaa. Turvallisten kultakauppojen varmistamiseksi kaikki kansainväliset kultakaupat tulisi tarkistuttaa taustoja tutkivilla ammattiyrityksillä. Samalla periaatteella myytävänä on myös esimerkiksi timantteja Liberiasta tai Norsunluurannikolta.

3. Nigerialaisten yritysten ja organisaatioiden taustojen selvittäminen

Nigeriaan rekisteröityneiden yritysten tiedot voi tarkastaa Internetissä Corporate Affairs Commission Registrar General (CAC) – kaupparekisteristä. Yritystietoja voi hakea rekisteristä yritysnumerolla (nk. CAC-number), joka kannattaa pyytää yhteyttä ottaneelta yritykseltä. Todennäköisesti luotettavat yritykset pyytämättä toimittavat rekisterinumeron ja muuta uskottavaa virallista tietoa yrityksestään.

Tulee silti muistaa, että rekisteröityminen ei ole tae yrityksen luotettavuudesta. Rekisteröityminen on melko kevyt tapahtuma, ja se ei todista yrityksen olevan vakavarainen. Kaupparekisterin tiedot ovat usein vanhentuneita ja CAC-todistus on helposti ostettavissa tai väärennettävissä. Tunnetun organisaation yhteydenoton voi tarkistaa hankkimalla sen yhteystiedot muista lähteistä, ja varmistaa luotettavuus esimerkiksi puhelinsoitolla tai sähköpostilla.

Mikäli epäilet huijausta, ota yhteyttä suurlähetystöön. Joskus ainoa tarkastusmenetelmä on henkilökohtainen käynti yrityksessä, tai taustojen tarkempi tutkiminen. Asiassa kannattaa ottaa yhteyttä Finpro:on tai paikalliseen luotettavaksi tunnettuun yritysselvityksiä tekevään asianajajaan. Pienyritysten kohdalla hyvä menetelmä on ns. suosittelijamenettely. Siinä luotettava henkilö suosittelee yritystä ja takaa  yrityksen asiallisuuden.

Alla Finpron sekä yritysten taustatietoja ja dokumenttien oikeellisuuksia tarkistava useiden EU-maiden käyttämä luotettava lakiasiaintoimisto:

Finpron Nigerian toimisto:                  

Finland Trade Center

+234 803 198 9181, +358 20 4695 080

2nd Floor, No. 109, Awolowo Road, SW-Ikoyi, Lagos

olu.raheem@finpro.fi

Rayfield Associates:

No. 37 Nelson Mandela Street

Tel. +234 803 285 0264, +234 805 449 5000

Asokoro, Abuja

Email: contact@rayfieldassociates.net

Mikäli Sinulla ei ole mahdollisuutta kiinnostuksesta huolimatta varmistaa yrityksen taustoja itse, selviävät kandidaattien todelliset intressit ja mahdollisuudet kaupantekoon yleensä viimeistään suurlähetystön viisumihaastattelussa.

Asiakaspalvelumme viisumiasioissa on auki ma-to klo 9-11 alla olevassa osoitteessa

EMBASSY OF FINLAND                   Tel. + 234 9 314 7256; 314 7257
9 Iro Dan Musa Street                       Fax. + 234 9 314 7252
Asokoro, Abuja                                   Email: sanomat.aba@formin.fi

4. Petoksen kohteeksi joutuneille

Petostapauksissa ota mahdollisimman nopeasti yhteyttä Suomen poliisiin ja jätä rikosilmoitus. Poliisin rajallisista resursseista johtuen rikosilmoitus ei johda välttämättä asian selviämiseen, mutta mahdollisuudet siihen kuitenkin kasvavat. Tavaralähetyksien takaisin saaminen on rahoja todennäköisempää.

Nigeriassa Economic and Financial Crimes Commission (EFCC) käsittelee ennakkomaksupetoksia. Petoksen uhriksi joutuneet voivat raportoida petoksista komissiolle sähköpostilla, eikä EFCC ei veloita uhreilta palkkioita tai maksuja tapausten tutkimiseksi. Menetettyjen rahojen takaisin saanti on kuitenkin epätodennäköistä myös paikallisten viranomaisten kautta.

Varoituksen sana tässäkin: myös EFCC:n nimeä käytetään yleisesti väärin hyväksi huijausyrityksissä, eikä sille tule luovuttaa luottamuksellisia yritystietoja. Tiedetään tapauksia, joissa sen entiset virkamiehet ovat saattaneet olla huijareita eli heidän nimensä on löytynyt yhä jostain julkisista lähteistä EFCC:n palkkalistoilla olevina, vaikka he eivät enää pitkään aikaan ole olleet siellä töissä saati olleet toimivaltaisia esiintymään sen puolesta. Nimiä saatetaan lisäksi ”kaapata” eli oikean työntekijän nimeä käyttää väärin.

Osa petoksen uhreiksi joutuneista on palkannut nigerialaisia yksityisetsiviä tai matkustanut itse Nigeriaan saamatta koskaan rahojaan takaisin. Paikan päälle matkustaneita on myös siepattu, uhkailtu, kidutettu ja tapettu. Petoksen kohteeksi joutuneen tulisi ottaa yhteys ensisijaisesti Suomen poliisiin ja toiseksi Nigerian EFCC:een. Erittäin tärkeää on lopettaa kaikki yhteydenpito rikollisiin huijareihin, ja pitäytyä omista tutkimuksista.

Lisätietoa:  sanomat.aba@formin.fi

© Suomen suurlähetystö, Abuja | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot